Olen viettänyt todellista unelmieni lomaviikkoa. Olen ollut kahdestaan nuoremman tyttäreni kanssa Himoksella, New Wine -festivaaleilla, jossa olen saanut paitsi levätä, myös todella virkistyä ja voimaantua. Koen olleeni Taivaan Isän huolenpidossa. Olen saanut rauhassa ajatella elämän tärkeitä asioita ja kohdannut ihmisiä, jotka ovat osanneet rohkaista minua. On ihmeellistä saada positiivista palautetta. Yksi rakas ihminen sanoi minulle …
Kesä! Viritä minut!
Täytyy olla luova, että voi luoda jotakin uutta. Jos haluaa luoda jotakin merkityksellistä, auttaisi siinä tietynlainen luomisvire, eikö? Muistatko sinä, milloin viimeksi olet päässyt tuohon vireeseen? Milloin koit, että olet synnyttänyt jotakin tärkeää, kenties uuden ajatuksen, joka opetti sinulle jotakin. Milloin sytyit ja innostuit keskustelusta tai yhdessä tekemisestä? Jos olet toimittaja, taiteilija tai muusikko, tarvitset …
Sadutusta ja säveliä
Olen tutustunut uuteen ihmiseen. Hänen nimensä on Helena Leminen. Hän on yhteisötaiteilija, pedagogi ja klovni ja hän asuu tällä hetkellä Saarenkodissa. Palvelutalossa siis, yhdessä ikäihmisten kanssa. Helena Leminen muutti kuudeksi viikoksi asumaan Saarenkylän vanhustenkotiyhdistyksen ylläpitämään Palvelutalo Saarenkotiin, kun Lapin Taiteilijaseura palkkasi hänet hoitolaitosresidenssiin. Rahoitus on peräisin Suomen Kulttuurirahastolta, joka myönsi Lapin Taiteilijaseuralle 30 000 euron avustuksen. …
Ajatuksia loman lähestyessä
Kyllä se kohta rauhoittuu, sanotaan. On niin sanottujen hiljaisten viikkojen aika. Nämä kaksi viikkoa ennen lomaa ovat niitä, jonne on siirretty kaikki se, mikä siirrettävissä on. To do -listalla on kovin paljon vielä tekemättömiä asioita, yritän saada kaikki aikanaan valmiiksi, jotta voisin sitten rauhassa laskeutua kesälomalle. Olen tehnyt todella paljon töitä. Olen kiitollinen työstäni, se …
Aurinko tekee ihmisistä mukavia
Hän miettii, miksi toinen täällä valon lapsi on… Olen kuin uusi ihminen. Mieli on parempi, kuin aikoihin. Väsymys ja vetämättömyys ovat tipotiessään. Osaan iloita arjen pienistä ihmeistä. Kivennäisvedestä ja mansikasta. Ruusun oksasta. Tunnen, miten saan energiaa vihreästä väristä. Rakastan kesää! Rakastan valoa! Rakastan! Vain muutama lämmin, aurinkoinen päivä – ja olen kohoamassa pilviin. Aurinko on …
Objektiivinen arviointi mahdotonta
Suvivirsi saa minun oloni haikeaksi. Tavoitan sen melodian kautta jotakin oleellista lapsuudesta. Pääsen muistoissani Norvajärven koulun tunnelmaan. Kuulen Suvivirren polkuharmoonin säestyksellä ja muistan jopa luokkaan ikkunan läpi pääsevän valon sävyn. Suljen silmäni ja olen taas siellä, lukukauden viimeisessä koulupäivässä. Aurinko paistaa, totta kai. Me lapset olemme kuin ensi kertaa laitumelle pääsevät lehmät – täynnä iloa, …
Huima päivä!
Seikkailupuisto Huima kutsui meitä pitkän viikonlopun kunniaksi kiipeilemään ja kokeilemaan rajojamme. Lasten pitkäaikainen toive viimeinkin toteutui, kun päätimme lähteä Huimaan seikkailemaan. Täytyy sanoa, että omat odotukset todella ylittyivät! Takaisin luontoon! Kun katsotaan suomalaisten elämää vaikkapa 100 vuotta taaksepäin, elettiin luontaistaloudessa, jossa oltiin jatkuvasti tekemisissä luonnon ja omien rajojen ylittämisen kanssa. Silloin metsästettiin ja kalastettiin, tietynlainen …
Rauhallinen hetki rautatiellä
Makaan selälläni alasängyssä. Junan tasainen rytmi rauhoittaa. Pieni liike tuntuu hyvältä. Kuvittelen, että saan maata suurissa lastenvaunuissa ja joku työntää minua. Oi, siihen olisi ihana nukahtaa. Kukaan ei vaadi minulta mitään. Kukaan ei kysy minulta mitään. Saan vain olla ja levätä. Yleensä normaali arki-ilta on täynnä ärsykkeitä aivoille. Työpäivästä puhumattakaan. Yhden päivän aikana tulee tehtyä …
Äideilleni
”Lapsuus se on korvaamaton, paljon mä sain, siks´ kiitän sua vain…” Tyttäreni lauloi tänään äideille ja isoäideille mummomuskarissa. Monen mummon silmäkulma kastui. Yhdellä papalla pääsi iso itku. Muistot tulvahtivat mieleen. ”Rakkaudestaan, voimaa mä saan. Äideistä parhaimman sain…” Katson tytärtäni. Hän laulaa rohkeasti ja ottaa kontaktia yleisöönsä. Säestän häntä kitaralla ja ehdin ajatella, miten kaunis hän …
Kiire on ajalle tehtyä väkivaltaa
Luonnolla ei ole kiire. Lumi sulaa hitaasti. Kevät viipyy. Marjat kypsyvät pitkään. Kestää kauan, ennen kuin voimme todistaa kasvun ihmettä. Juuri nyt tuntuu siltä, että vie ikuisuuden odottaa puiden silmujen puhkeamista. Mutta kauanko on mennyt siihen, että Kemijoki teki itselleen uoman, mitä pitkin vesi voi virrata? Luonto muuttuu hitaasti. Heti mulle kaikki tänne! Elämme pikakulttuurissa. …