Hyvän olon Saivo
Lempireittini kulkee Oulujoen vartta. Katselen vettä, rantaviivaa ja taloja. Laitureita, veneitä, vesilintuja. Maisema muuttuu näin keväällä kovaa vauhtia ja sitä on mahtava seurata, kun joka päivä lehdet ovat suurempia. Aamulenkki kulkee tätä samaa reittiä joka päivä. Enkö sitten kyllästy siihen? En! Minun ei tarvitse arpoa, mitä reittiä menisin. Ei tarvitse miettiä, kauanko lenkki kestää. Kaikki …
Yksi ihana muisto edellisestä työpaikastani liittyy adventtiin, joulun odotukseen ja yhteisöllisyyteen. Teimme joulukuvaelman, joka oli kirjoitettu Anja Porion runoihin. Kuvaelman nimi oli ”Maria valvoo”. Kuvaelma toteutettiin yhdessä työyhteisön kesken, siitä jäi sydämeen hyvä mieli. Näen kohtauksen, jossa Joosef ja Maria yrittävät etsiä paikkaa, johon istahtaa, paikkaa, johon voisi käydä lepäämään. He tulevat erääseen taloon …
Iloitsen aamulenkkirutiinistani! Kello soi aamulla klo 6.15. Sanon torkuttamiselle ei ja heräämiselle kyllä. Pesen kasvot jääkylmällä vedellä, puen illalla valmiiksi laittamani vaatteet päälle ja lähden ulos. Sanon aamuhetkessä somevirran selaamiselle ei ja ulkoilulle kyllä. Laitan tassua toisen eteen, oli keli mikä tahansa. Minulla on mietittynä vaatteet sen varalle, jos sataa. Jos olen nukkunut ja palautunut …
Aika monella on kokemusta esiintymisjännityksestä. Vaikka kuinka olisimme valmistautuneet esiintymistilanteeseen, saattaa esiintyminen jännittää. Voi tulla ihan fyysisiä oireita, jotka häiritsevät esiintymistä. Kun sitten kuitenkin onnistuu ja saa esiintymisestään palautetta, vaikuttaa se seuraavaan kertaan. Jos kaikki menee hyvin, rakentuu identiteetti sellaiseksi, että pärjää, vaikka jännittää. Osa voi oppia kääntämään jännityksen voitoksi ja ymmärtää, miten keho valmistautuu …
Olen poiminut marjoja kuin hullu. Mustikankiilto silmissä olen viipottanut metsässä. On mahtavaa poimia mustikoita, kun marjoja on sinisenään! Olen aina ihmetellyt sitä ”oma maa mansikka, muu maa mustikka” -sananlaskua. Miten niin muu maa mustikka? Enemmän täällä mustikoita kasvaa kuin mansikoita! Poimin poimurilla, en käsin. Toki haluaisin poimia käsin ja nauttia marjojen puhdistushetkestä käsin poimitun ämpärin …
Lenkkipolkuni varrella on talo, jossa on valtava piha. Pihalla on usein aamulla mies, jolla on kädessään erikoiskeppi ja ämpäri. Erikoiskepin avulla hän ottaa pois voikukkia nurmikoltaan ja kerää niitä ämpäriin. Hän on sinnikäs ja työtä näyttää riittävän koko kesäksi. Tänäänkin panin merkille juuri tuon pihan, jossa voikukkia riittää. Minun pihallani ei juuri kasva voikukkia. Eikä …
Huomenta! Olen herännyt eloon. Olen voimistunut ja vahvistunut. Olen löytänyt liikunnan ilon ja tasapainoisen olon ja suurin yksittäinen asia, joka tähän on vaikuttanut, on aamulenkki. Aamulenkki on minulle yhtä aikaa suuri ja pieni asia. Aloitin aamulenkit koronarajoitusten tultua voimaan maaliskuun puolivälissä ja siitä lähtien olen tehnyt vähintään kuusi aamulenkkiä viikossa. Asetin itselleni säännön, että työpäivien …
Niinhän siinä taas kävi, että vuoden vaihtuessa olin onnistunut saamaan muutaman lisäkilon kehooni, mieli oli maassa ja olo apea. Elämä tuntui jotenkin sävyttömältä ja yksioikoiselta. Näytin tuonelan tienviitalta. Mutta sitten minua lähestyi ystäväni Jari Sarasvuo. Hän antoi minulle ihmeellisen lahjan. Hän näki, miten maassa minä olin. Tunnisti tilanteen, on itsekin kokenut saman. Olin turhautunut siihen, …
Ensinnäkin inspiraatiota ei kannata odottaa, sitä ei välttämättä tule. Liikkumista ei kannata jättää inspiraation varaan. Eikä senkään varaan kannata laskea, että liikunnan jälkeen olo aina olisi hyvä. No mitä sitten? Ihminen ei voi pitää itseänsä niskasta kiinni loppuelämäänsä. On väärin soimata itseään huonosta itsekurista – sekään ei johda mihinkään, eikä saa aikaan mitään pysyvää. Kaiken ei tarvitse välttämättä olla kivaa. Liikkuminen ei edellytä liikunnallisuutta. Liikkuminen edellyttää sitä, että päättää lähteä liikkeelle.