Hyvän olon Saivo
Kiire on rasittava kaveri. Jos tilanne on sellainen, että on myöhässä aikataulusta, eikä sitä enää ole mahdollista kuroa kiinni, stressihän siitä seuraa. Kiire on hyvin tuttu ilmiö ihan jokaiselle ja se voi johtua hyvin monista asioista. Joskus ihan omasta syystä tekee asioita viime tipassa ja vanha sananlasku taitaa sanoakin, että jos ei viime tippaa olisi, …
Uusi vuosi on antanut minulle enemmän omaa aikaa. Tällä tarkoitan aikaa, jota ei ole korvamerkitty minnekään tai kenellekään. Se on aikaa, jolloin voin itse miettiä, mitä teen. Tällä en tarkoita aikaa yksin, vaan oma aika voi olla myös lasten tai muiden tärkeiden ihmisten kanssa vietettyä aikaa. Vanha totuus – kaikilla meillä on vuorokaudessa 24 tuntia …
Olen ladannut akkujani. Levännyt ja kuunnellut omaa sisäistä ääntäni. Se ei päästä minua helpolla. Se vaeltelee ympäriinsä, ihan kummallisissa asioissa. Olen tietoisesti yrittänyt keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Se ei ole helppoa. Mieli vaeltaa siellä ja täällä, ajatus harhailee ja hyppelee aiheesta toiseen. Yritän ymmärtää itseäni, sitä, mitä pinnan alla on. Puhun itselleni lempeästi. Kutsun itseni …
Lomalle kuulemma kannattaisi laskeutua pikkuhiljaa. Vähentää työn määrää ja antaa itselle lupa ottaa vähän rennommin. Minä sain ikään kuin varaslähdön lomaan. Lapset lähtivät reissuun ja minä olinkin yhtäkkiä yksin. Mitä silloin kuuluu tehdä? Olin ennakoinut jo mahdollista iskevää siivoushurmosta. Minulla on sellainen geenivirhe, etten voi rentoutua kotona, jos meillä ei ole paikat kunnossa. Ehkä salaa …
Päässä surisee. Tuo surina on kuitenkin sellaista positiivista surinaa, vaikka mieli onkin vähän levoton. Ilmassa on paljon kutkuttavan jännittäviä asioita ja haaveiden toteuttaminen tuntuu hyvältä. Tokihan tiedostan, että olisi järkevää yrittää nukkua vähän enemmän. Sitoudun ajatukseen, että joululomalla nukun paljon. Saan tuosta ajatuksesta voimaa jo nyt. Uusi kalenteri Rakastan paperikalenteriani. Saan siihen merkitä omat menoni …
Puolita harmitus – pitkä oppimäärä. Unelmista totta. Notes. Isoja ajatuksia. Penni ajatuksistani. Olen vihkoihminen ja nämä ovat minun vihkojeni nimiä. Rakastan vihkoja. Minulla on niitä useampia käsilaukussani, työpöydälläni, kotona. Jokaiseen tunnelmaan oma vihko, erilaisia vihkoja erilaisiin aihepiireihin. Rakastan pieniä kierreselkäisiä vihkoja, joista saa repäistä sivuja irti. Luovimpia muistiinpanoja teen vihkoon, jonka paperissa ei ole ruutuja …
Ehditkö juttelemaan? Näin hän aloittaa puhelunsa. Miksi edes vastaisin, jos en ehtisi. Lähtökohta on jo se, että minulla on kiire. Onko minulla? Pitäisikö olla? Tuo aikamme vitsaus, kiire. Pitäisi sitä ja pitäisi tätä, mutta kun ei oikein olisi aikaa. Mutta tärkeille asioille on aina aikaa! Minun korvaani kiire on aika negatiivinen sana. Helposti jää jotakin …
”Jos viime tippaa ei olisi, niin paljon jäisi asioita tekemättä” – sanotaan. Onko ihmisen persoonassa taipumus siihen, että joillakin on useammin kiire, kuin toisilla? Onko kiire ominaisuutena ujutettu jonkun ihmisen temperamenttiin? Tunnen ihmisen, joka osaa olla läsnä. Hän ei koskaan näytä kiirettään, ei puhu siitä muille, saati luettele tekemättömiä töitään. Hän istuu alas ja katsoo …