Hyvän olon Saivo
Kun lasketaan kaikki elämäni päivät, on niitä tähän mennessä ollut yhteensä 17 885. Onko se paljon vai vähän? Sukuni ei ole ollut kovin pitkäikäistä sorttia, joten todennäköisesti jäljellä on paljon, paljon vähemmän. Kuinka paljon vähemmän, sitä ei voi kukaan tietää. Mitä vanhemmaksi elää, sitä kiitollisemmaksi käy ihan tavallisista päivistä. Saa elää sellaista elämää, jossa ympärillä …
Oulun tuomiokirkkoseurakunta tarjosi minulle ihanan lahjan: Club For Five -yhtyeen konsertin. Väki oli löytänyt tiensä kirkkoon. Tunnin mittainen konsertti oli hemmotteluhetki levottomalle mielelle. Musiikki vei jonnekin ikuisuuden äärelle tunnelmaan, jossa kiire konkretisoitui etäiseksi muistoksi. Musiikki todella hoiti rauhatonta sielua. Kauniit ihmisäänellä toteutetut äänimaailmat rauhoittivat hetkeksi omien ajatusten luokse. Mielikuvitus laukkasikin omia ratojaan, välillä ehkä liiankin …
Minusta tuntuu, kuin olisin jäänyt täryjyrän alle. Lihakset ovat kipeät ja joka paikkaan sattuu. Päivää ennen joulua en ollut vielä edes ostanut jouluruokia. Ja joulu tuli silti. Juhlaviikko Muistelen mennyttä viikkoa, joka on ollut yhtä juhlaa. Vietimme läksiäisiäni ja työkaverit olivat keksineet ihmeellisiä ohjelmanumeroita minulle. Sain tulla sisään juhlamarssilla! Mauri -kanttori soitti torvella Porilaisten marssin …
Joka suunnasta saamme vihjeitä siitä, miten tätä elämää olisi hyvä elää. Ainakin olisi syytä syödä terveellisesti, ohjeistaa yksi. Muista palautua, jos teet pitkän työputken, muistuttaa toinen. Nuku ja lepää riittävästi, neuvoo kolmas. Älä tee montaa asiaa yhtä aikaa, opettaa neljäs. Liiku, että jaksat, sanoo neljäs. Olisiko kuitenkin niin, että kukaan muu ei voi tietää, mikä …
Olen ladannut akkujani. Levännyt ja kuunnellut omaa sisäistä ääntäni. Se ei päästä minua helpolla. Se vaeltelee ympäriinsä, ihan kummallisissa asioissa. Olen tietoisesti yrittänyt keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Se ei ole helppoa. Mieli vaeltaa siellä ja täällä, ajatus harhailee ja hyppelee aiheesta toiseen. Yritän ymmärtää itseäni, sitä, mitä pinnan alla on. Puhun itselleni lempeästi. Kutsun itseni …
Ihminen kohtaa toisen ihmisen. Katse osuu katseeseen. Entä jos toinen hymyilee sinulle lämpimästi? Pysähtyy katsomaan sinua, antaen sinulle viestin. Minkä viestin, sehän riippuu sinunkin tilanteestasi. Minä nautin hymyilevien kasvojen katselemisesta. Tänään kirjoitan ajatuksistani Nele Mourujärven ja Peräkamari -orkesterin konsertin jälkeen. Nele Mourujärvellä on hymyilevät kasvot. Olen tavannut hänet joitakin kertoja, mutta luultavasti hän ei itse …
Olen viettänyt todellista unelmieni lomaviikkoa. Olen ollut kahdestaan nuoremman tyttäreni kanssa Himoksella, New Wine -festivaaleilla, jossa olen saanut paitsi levätä, myös todella virkistyä ja voimaantua. Koen olleeni Taivaan Isän huolenpidossa. Olen saanut rauhassa ajatella elämän tärkeitä asioita ja kohdannut ihmisiä, jotka ovat osanneet rohkaista minua. On ihmeellistä saada positiivista palautetta. Yksi rakas ihminen sanoi minulle …
Sinä kevään lapsi, aprillipäivän poika, täytit viikonloppuna 66 vuotta. Haluan onnitella sinua jokaisesta vuodesta! Sinä et halua syntymäpäivälahjaasi käärittynä paperiin. Et myöskään halua, että sinulle ostetaan mitään. Niinpä syntymäpäiväsi aamuna äänitin sinulle laulun. Se laulu oli lahja ja tämä kirjoitus on se paperi, johon lahjan käärin. Sydän täynnä kiitollisuutta Olen niin kiitollinen siitä, että olen …
Becky kertoi tarinansa. Vai oliko se hänen vanhempiensa tarina? Beckyn nuoret vanhemmat olivat menettäneet jo kaksi lasta, sekä Beckyn isosiskon että -veljen. Nämä olivat kuolleet sairauksiin, toinen aivokalvontulehduksesta seuranneeseen aivovaurioon ja toinen tukehtumalla saatuaan ensin epilepsiakohtauksen. Beckyn ollessa 7-vuotias hän sai pikkusiskon, jonka nimi oli Beth. Bethillä oli epilepsia ja hän kävi erityiskoulua. Järkyttävä tragedia …
Muistatko, Isä kun viime vuonna näihin aikoihin kirjoitin sinulle juhlakirjoituksen 44. isänpäiväsi kunniaksi? Päätin kirjoitukseni lauseeseen: Mutta mistä olen eniten kiitollinen? Siitä, että olet aina uskonut minuun! En meinannut uskoa silmiäni, kun luin Jenni Pääskysaaren ja Mikko Kuustosen yhdessä kirjoittaman kirjan Isän tyttö, tytön isä. Siinä Mikko Kuustonen toteaa: ”Ehkäpä isän tärkein tehtävä on uskoa …