Kun lasketaan kaikki elämäni päivät, on niitä tähän mennessä ollut yhteensä 17 885. Onko se paljon vai vähän? Sukuni ei ole ollut kovin pitkäikäistä sorttia, joten todennäköisesti jäljellä on paljon, paljon vähemmän. Kuinka paljon vähemmän, sitä ei voi kukaan tietää. Mitä vanhemmaksi elää, sitä kiitollisemmaksi käy ihan tavallisista päivistä. Saa elää sellaista elämää, jossa ympärillä …
Syksyn säveliä
Syksy saapui liian äkkiä. Puoli vuotta sitten hehkui toukokuu. Nyt se on kaukainen muisto. Rakastan ruskan värejä. Ilman niitä tulisin hulluksi tähän aikaan vuodesta. Olen saanut tilaisuuden viettää aikaa itsekseni ja ajatella. On ihmeellistä istua rauhassa tekemättä mitään, ottaa muistikirja käteen ja selailla sitä. Miettiä sitä, mitä pitäisi miettiä. On arvokasta odottaa, millainen ajatus ottaa …
Ennen kuolemaa
Yhdellä aamulenkillä sain kuulla tarinan Nobelista. Kyllä, juuri tästä Alfred Nobelista, joka Nobelin rauhanpalkinnosta muistetaan. Läheltä piti, että häntä pidettäisiin vain kuoleman kylväjänä ja räjähdysainetekniikan ja räjähteiden kehittäjänä. Kerrotaan, että eräänä päivänä ranskalaislehdessä julkaistiin muistokirjoitus, joka kuvasi Nobelin elämää. Toimittaja oli virheellisesti luullut Alfred Nobelin kuolleen ja kirjoitti hänestä nekrologin, jossa tuli summanneeksi Alfredin elämän …
Kaikki ei muutu
Istun Helsingin diakonissalaitoksen Aurora -salissa. Salin korkeat huoneet pitävät sisällään monenlaisia tarinoita. Samassa salissa sata vuotta aiemmin istuivat sisaret, jotka olivat päässeet kouluttautumaan diakonissoiksi. Nuoret naiset saivat tuolloin mahdollisuuden toimia oman kutsumuksensa mukaisesti. Silloin oli poikkeuksellista, että naiset ylipäätään pääsivät opiskelemaan. Selaan Viesti -lehteä, sen 123. vuosikerran numeroa, joka kertoo Helsingin diakonissalaitoksen 150-vuotisesta historiasta. Minut …
Heinäkuu herkistää
Voi heinäkuu, mitä kaikkea olen kanssasi saanut kokea! Olet tarjonnut kaikkea muuta, paitsi helteitä, joita odotan saapuvaksi hetkenä minä hyvänsä. Mutta päivät käyvät vähiin, rakas heinäkuu. Kiitos kuitenkin siitä, mitä olen sinulta saanut! Ihmisen on pakko välillä miettiä omia tarpeitaan. Vasta sitten hän jaksaa olla nainen, äiti ja puoliso. Omien tarpeiden tunnistaminen on vienyt minua …
Hän on niin kuin minäkin
Olen saanut ihan muutama päivä sitten kuulla, että minulla on Rovaniemellä sukulainen. Hänen äitinsä on minun mummoni sisko, puolikas – mutta niitähän meillä ei lasketa. Kuka on puolikas, kuka kokonainen, ota siitäkin selvää. Enemmän ja vähemmän rikkinäisiä olemme kaikki. Hän on lahja minun elämääni. Silmät – sielun peili Katson häntä silmiin. Näen niissä omani. Ne …
Isälleni isänpäivänä 2016
Muistatko, Isä kun viime vuonna näihin aikoihin kirjoitin sinulle juhlakirjoituksen 44. isänpäiväsi kunniaksi? Päätin kirjoitukseni lauseeseen: Mutta mistä olen eniten kiitollinen? Siitä, että olet aina uskonut minuun! En meinannut uskoa silmiäni, kun luin Jenni Pääskysaaren ja Mikko Kuustosen yhdessä kirjoittaman kirjan Isän tyttö, tytön isä. Siinä Mikko Kuustonen toteaa: ”Ehkäpä isän tärkein tehtävä on uskoa …
Lapsi iloitsee, äiti itkee
Minun pieni tyttäreni on koululainen. Ensimmäisenä koulupäivänään saatoin hänet koulun pihalle. Hän näytti niin pieneltä suuressa ihmisjoukossa, suuri Kånken -reppu selässään. Silti hän koki suurta iloa ja jännitystä. Mitä tekee äiti? Itkee. Ei nyt ihan suoraa huutoa, mutta salaa nieleskellen, niin kuin tapana näytti olevan. Lapsi vilkutti minulle mennessään sisään. Hän näki silmieni kostuvan ja …
Elämä on nyt
Olen saanut niin paljon onnea, että tunnen pakahtuvani siihen. Olen saanut satoja onnitteluviestejä, joita olen kiitollisena lukenut. Olen saanut voimaa ja rohkaisun sanoja, joiden äärelle voin palata heikolla hetkellä. Olen koko viikon saanut hyppiä ilon kukkamailla, tuntea kesätuulta kasvoillani ja tanssia niityllä sydän täynnä kiitollisuutta, kaikenväristen kukkasten seassa. Vietin 44-vuotis syntymäpäivääni tiistaina. Sain lahjoja, joista …
Pieni pysähdys joulumietteisiin
Neljäskymmeneskolmas jouluni Olen elänyt monenlaisia jouluja. Olen levännyt ja tehnyt työtä, olen iloinnut ja ollut surullinen, olen saanut paljon tai vähän ja olen viettänyt joulua isossa tai pienessä porukassa. Millaisia jouluja on vielä edessäpäin? Kuinka monta? Olisi aika löytää joulun todellinen merkitys. Mikä on tärkeintä joulussa? Hukkaammeko minuutemme toisten toiveisiin? Rakastetuksi tuleminen synnyttää vastarakkautta. Sitä …