Hyvän olon Saivo
Lapin Kansan verkkotuottaja Eero Leppänen sai minut ajattelemaan työn iloa. Jo luettuani viime viikolla hänen kolumninsa Lapin Kansan paperilehdestä, tuli ihan sellainen olo, että minun täytyy vastata hänelle. Hän heitti minulle ja muillekin lukijoilleen pallon tärkeästä aiheesta ja oli itse selvästi innoissaan oivalluksistaan. Jälkeenpäin hän oli hämmentynyt siitä, että kyseinen kolumni oli yksi hänen vähiten …
Syksy saa minut surumieliseksi. Sadepisarat ikkunassa ovat kuin kyyneleitä. Elämä on kuolemista. Puut luopuvat lehdistään ja koivu yrittää pitää kynsin, hampain kiinni siitä ravinnosta, mitä on kesällä kerännyt oksistoonsa. Jotta selviytyy pitkästä talvesta, on pakko sulkea jokainen silmu huolellisesti kiinni. Sydämelleni nousee syöpäsairas nainen, joka on joutunut luopumaan hiuksistaan. Hän on silmin nähden väsynyt. Joudun …
Ihminen kohtaa toisen ihmisen. Katse osuu katseeseen. Entä jos toinen hymyilee sinulle lämpimästi? Pysähtyy katsomaan sinua, antaen sinulle viestin. Minkä viestin, sehän riippuu sinunkin tilanteestasi. Minä nautin hymyilevien kasvojen katselemisesta. Tänään kirjoitan ajatuksistani Nele Mourujärven ja Peräkamari -orkesterin konsertin jälkeen. Nele Mourujärvellä on hymyilevät kasvot. Olen tavannut hänet joitakin kertoja, mutta luultavasti hän ei itse …
Horisontti. Katsomme ulos pienestä ikkunasta. Tuosta samasta ikkunasta on katsonut ulos myös Shirley Temple silloin, kun hän esitti pikku-Heidiä siitä kertovassa elokuvassa. Olemme juuri kiivenneet ylös kylään ja ohut ilma on saanut meidät hengästymään. Kävelimme ohi onnellisten lehmien, joiden kellojen ääni kuuluu yhä sisälle taloon. Siinä me olemme nyt kahden, siskoni ja minä. Katsomme horisonttiin. …
Mikään muu yksittäinen asia ei ole vaikuttanut elämääni enempää, kuin äitiys. Äitinä olen saanut kokea kaikki ihmisyyden tunteet. Muistan elävästi, kun sain tietää odottavani vauvaa. Asia oli mielessäni jatkuvasti. Joka puolella tuli vastaan odottavia äitejä ja lastenvaunuja. Muistan niitä monia hetkiä, kun silittelin vatsaani ja lauloin vauvalleni. Hän rauhoittui myöhemmin niihin samoihin lauluihin. Kun näin …
Mikä riemu se koskaan päällä maan on päättynyt kyynelettä? Eino Leino teki retorisen kysymyksen runossaan Rauhattoman rukous. Ei hän tarkoittanut, että kenenkään tarvitsisi tuohon kysymykseen vastata. Hän vain sarkastisesti toteaa, että syvimmän ilon keskellä voi helposti tulla itku. Minulle kävi niin. Itkin ikävästä, olin iloinen ja surullinen yhtä aikaa. Olin iloinen hyvästä konserttikokemuksesta. Iloitsin ystävästäni …
Tämä viikonloppu on ollut ihmeellinen. Olen saanut seurata serkusten leikkejä, kun olemme olleet mummolassa yökylässä kaikkien siskojeni lasten kanssa. On tärkeää, että serkut oppivat tuntemaan toisensa hyvin. Suku on rakas! Tuo sukurakkaus tuntui niin konkreettisesti myös sunnuntaipäivän seikkailussa, jonka sain tehdä juurilleni Kittilän suuntaan. Kirjoitin täällä Kertusta. Olen puoli vuotta elänyt elämääni tietäen, että hän …
Kävelen metsässä. Tuuli puhaltaa ihanasti kasvoille. Vähäiset itikat eivät saa minusta otetta, ne lentelevät leikkisästi ympärilläni. Lämmin tunne valtaa koko kehon. Näen siellä täällä kellankultaisia marjoja. Muhkeita, punaisensävyisiä, paksuja hilloja, ne maistuvat makealle. Ei ihme, että karhu oli käynyt läpsäisemässä marjastajaa, mitäs tuli samoille marja-apajille. Hyvä vaikutuksia Parasta marjastamisessa on se, että saa rauhassa ajatella. …
Hei hei, heinäkuu! Hyvästelen sinut tänään. Mutta en ikuisiksi ajoiksi, sillä me kohtaamme jälleen. Odotan sinua, sillä olen kokenut kanssasi ihania hetkiä. Olen niin onnellinen siitä, että kesä jatkuu vielä! Samalla, kun irrotan otteeni sinusta, heinäkuu, astun eteenpäin. Aurinko paistaa! Kaikki kesän tuoksut ovat totta. Ja tässä juhlavassa miljöössä minut toivottaa tervetulleeksi arki. Katson sitä …
Voi heinäkuu, mitä kaikkea olen kanssasi saanut kokea! Olet tarjonnut kaikkea muuta, paitsi helteitä, joita odotan saapuvaksi hetkenä minä hyvänsä. Mutta päivät käyvät vähiin, rakas heinäkuu. Kiitos kuitenkin siitä, mitä olen sinulta saanut! Ihmisen on pakko välillä miettiä omia tarpeitaan. Vasta sitten hän jaksaa olla nainen, äiti ja puoliso. Omien tarpeiden tunnistaminen on vienyt minua …
