Täytyy olla luova, että voi luoda jotakin uutta. Jos haluaa luoda jotakin merkityksellistä, auttaisi siinä tietynlainen luomisvire, eikö? Muistatko sinä, milloin viimeksi olet päässyt tuohon vireeseen? Milloin koit, että olet synnyttänyt jotakin tärkeää, kenties uuden ajatuksen, joka opetti sinulle jotakin. Milloin sytyit ja innostuit keskustelusta tai yhdessä tekemisestä? Jos olet toimittaja, taiteilija tai muusikko, tarvitset tätä luomisvirettä tämän tästä. Mutta voiko ihminen pysyä jatkuvasti hyvässä luomisvireessä? Ei kai. Välillä vire katoaa.
Itse ajattelen olevani luova ihminen. Olen jopa todistanut sen luomalla uuden blogikirjoituksen joka viikko jo kahden vuoden ajan. Yleensä sunnuntai-iltana minulla ei ole hajuakaan, mistä kirjoittaisin. Mutta sitten istun alas ja mietin, mitä merkityksellistä olen edellisellä viikolla kokenut. Mitkä ovat olleet ne asiat, joita olen ajatellut. Mikä on saanut minut pysähtymään ja inspiroitumaan, tai mistä olen innostunut juuri tällä viikolla. Näistä aineksista olen sitten yleensä viikon tekstin synnyttänyt. Mutta aina uuden luominen on vaatinut jonkunlaista luomisvirettä eli inspiraatiota.
Haltioitumista ei voi väkisin synnyttää
Ihminen haluaa kuulua johonkin. Siellä missä on innostusta, iloa ja inspiraatiota, siinä halutaan olla mukana. Kirjoitatko, maalaatko, sävellätkö? Mistä haet aiheesi, mistä sinä inspiroidut?
Silloin, kun olen oikein innostunut, suorastaan haltioitunut jostakin asiasta, olen inspiraation äärellä. Miten päästä käsiksi tuohon ilmiöön? Mistä ihmisen haltioituminen pohjimmiltaan kumpuaa, kun yksi haltioituu luonnon yrteistä ja toinen formuloista? Kaiken kukkuraksi minä voin haltioitua nyt totaalisen eri asioista kuin kymmenen vuotta sitten.
Inspiraatio on energiaa
Eikö kyse ole lopulta arvoista? Inspiroidun kirjoittamisesta, saan siitä energiaa. Voiko silloin ajatella, että inspiraatio on energiaa? Jotenkin olen taipuvainen ajattelemaan myös niin, että en aina ole ollut mitenkään erityinen kirjoittaja. Mutta olen harjoitellut, harjoitellut, harjoitellut. Kirjoittanut, kirjoittanut ja kirjoittanut. Ja oppinut koko ajan uutta. Olen saanut palautetta ja taas olen kirjoittanut. Ja näin aion jatkaa oman maailmani tappiin saakka.
Loma on inspiraation ja ideoiden keräämisen aikaa. Lomalla voi irrottautua ainakin työn arjesta ja teoriassa on mahdollista rytmittää päiviä luovasti. Itse nautin valtavasti, kun näen, miten lapset nauttivat. Olemme tehneet leikkimökkiin kesäkioski Tontun, jossa on riittänyt yllättävän paljon asiakkaita. Ihana nähdä ihmisiä ja nauttia kesäherkuista! Ihana liikkua juuri silloin, kun inspiraatio yhtäkkiä iskee! Minun inspiraatiotani auttaa myös aurinkoinen sää, sillä silloin olen onnellisimmillani.
Hei nyt nenä kohti aurinkoa! Heitetään turha kuorma pois ja nautitaan kesästä.
Valoa sinun päivääsi, rakas blogini lukija!
