Hyvän olon Saivo
Luin viikonloppuna Antti Kylliäisen mainion kirjan Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen. Siinä kirjoittaja sukeltaa syvälle Aristoteleen oppeihin ja saa lukijan miettimään hyveitä. Mistä sitten löysin tämän kirjan? Sain siitä vinkin Jari Sarasvuolta hänen viimeisessä Yle Puhe monologissaan, joka löytyy täältä. Suosittelen kuuntelemaan! Mitä hyveet ovat? Hyveet ovat sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät ihmisestä hyvän. Hyve on sellainen luonteen ominaisuus, …
Minä olen minä – vaikka voissa paistaisi. Minä olen minä, vaikka kuinka kehittyisin. Vaikka oppisin uutta, olen minä. Vaikka laihtuisin, olen minä. Vaikka tekisin mitä työtä, olen minä. Vaikken tekisi mitään, olen silti minä. Vaikka välillä tuntuu, että minun täytyy muuttua, niin ei se ole totta. Ei täydy. Kesti kauan oivaltaa tämä. On aivan huippua …
Jotain on pahasti pielessä, sillä olen joka ikinen uudenvuodenpäivä tässä samassa tilanteessa. Joulukuu on hyökännyt kimppuuni järein asein. Se oli sonnustautunut parhaimpaan pikkujouluvarustukseensa, mukanaan makeimmat suklaaherkut kultaisiin, rapiseviin papereihin käärittynä. Niitä se yksi kerrallaan tarjoili minulle kuin salaa. Ja minähän nautiskelin, suurimman osan itseltänikin huomaamatta. Suklaan lisäksi rakastan tuoreita, rapeita joulutorttuja. Luumuhillolla, totta kai. Pahinta …
Katson kiitollisena Joulun lasta. Olen saanut matkata odotuksen askelissa kohti suurta juhlaa ja sydämeni on täynnä kiitollisuutta. Koskaan aikaisemmin en ole selvinnyt Joulusta yhtä vähäisellä valmistautumisella. Jotenkin aiemmin on tuntunut siltä, että on pitänyt suorittaa monia asioita, ennen kuin Joulu on voinut tulla. Mutta Joulu tuli suorittamattakin. Joulu tuli jopa ilman joulusiivousta. Lahja ystävältä Olemme …
Siivouksen elämänmullistava taika ilahdutti minua syksyllä ja innostuin projektista toden teolla. Menetelmän idea on siis käydä järjestelmällisesti läpi kaikki talon tavarat ja säilyttää vain ne, jotka tuottavat iloa. Ihan loppuun asti en kuitenkaan kaikissa alalajeissa päässyt, vaan homma jäi ”komono” -osastolla pikkuisen kesken. Valokuvat ja kirjeet, nuotit ja mapit on vielä läpi käymättä. Tämä järjestelytyö …
Monen perheen aikuinen murehtii parhaillaan sitä, ettei ole varaa ostaa lapsille joululahjoja. Joulua odotetaan kauhunsekaisin tuntein, lapset ovat lomalla, joten ruokaakin menee silloin enemmän. Normaali arjessa kouluruokailu on tärkeässä asemassa. Maanantaiden ruokamenekki kertoo karulla tavalla sitä, mikä on todellisuus monessa perheessä. Onneksi kierrätys on nyt muodissa, ei ole enää häpeä ostaa kirpparilta käyttökelpoista tavaraa – …
Kaikki ihmiset jännittävät joskus. Tai jos väittävät, etteivät jännitä enää, ovat varmasti joskus jännittäneet. Valtaosa ihmisistä jännittääkin esiintymistilanteita, mutta myös arkipäiväisemmät tilanteet voivat tuntua jännittäviltä. Minulla on tämän tästä tilanteita, joita jännitän. Taktiikkani on mennä tulta päin – ja käytän myös hengittämisen rauhoittavaa voimaa hyödykseni. Hengittämällä kolmeen laskien sisään, pidättämällä hengitystä hetken ja puhaltamalla hitaasti …
Ihmisestä näkee, jos hänellä ei ole hyvä olla. Kasvoilla on enemmän näytönsäästäjä kuin muita ilmeitä, silmät katsovat enemmän kaukaisuuteen kuin kohti. ”Mitä sinulle kuuluu” kysymystä et tältä ihmiseltä saa, sillä hänellä on itsellään niin monta ongelmaa ratkaistavanaan, ettei hän ehdi sinulta mitään kysyä. Epäkohtien löytäminen ja niiden esille tuominen on helppoa, mutta mitä sillä saavuttaa? …
Muistatko, Isä kun viime vuonna näihin aikoihin kirjoitin sinulle juhlakirjoituksen 44. isänpäiväsi kunniaksi? Päätin kirjoitukseni lauseeseen: Mutta mistä olen eniten kiitollinen? Siitä, että olet aina uskonut minuun! En meinannut uskoa silmiäni, kun luin Jenni Pääskysaaren ja Mikko Kuustosen yhdessä kirjoittaman kirjan Isän tyttö, tytön isä. Siinä Mikko Kuustonen toteaa: ”Ehkäpä isän tärkein tehtävä on uskoa …
Olen pohtinut asioita, joiden toivoisin olevan toisin. Olen tarkastellut elämääni ja tullut siihen tulokseen, että haluaisin siihen enemmän aikaa ja rauhaa. Downshiftaaminen, leppostaminen, slow life – on niin monta tapaa puhua samasta ilmiöstä. Jollakin tavalla tiedostan itse arvostavani yhä enemmän pieniä asioita ja toteankin usein, miten vähemmän voi olla enemmän. Omassa lapsuudessani elin jatkuvasti tilanteessa, …
