Hei hei, heinäkuu! Hyvästelen sinut tänään. Mutta en ikuisiksi ajoiksi, sillä me kohtaamme jälleen. Odotan sinua, sillä olen kokenut kanssasi ihania hetkiä.
Olen niin onnellinen siitä, että kesä jatkuu vielä! Samalla, kun irrotan otteeni sinusta, heinäkuu, astun eteenpäin. Aurinko paistaa! Kaikki kesän tuoksut ovat totta. Ja tässä juhlavassa miljöössä minut toivottaa tervetulleeksi arki.
Katson sitä suoraan silmiin. Hymyilen sille flirttailevasti. Ojennan käteni, kuin kutsuakseni sen tanssiin!
Mihinkäs me jäätiinkään?
Kaikki ne työt, jotka jätin tekemättä ennen lomaa, odottavat kiltisti minua työpaikalla. Sinne ne jäivät, kun lähdin ja nyt saan mennä niiden luokse takaisin. Täytyy tunnustaa, etten ole niitä juuri lomalla miettinyt. Jos ne ovat tulleet ajatuksiini, olen lämpimästi työntänyt ne kauemmaksi ja kuiskannut niille, että palataan asiaan myöhemmin.
Työt siis jaksavat odottaa minua. Miten käy lomaa varten suunnittelemille asioille? Niille haaveille, jotka jäivät ehkä odottamaan toteutumistaan. Hautaanko ne kokonaan? En todellakaan! Otan ne osaksi arkeani. Niiden avulla saan pieniä lomasia työtä ja vapaa-aikaa rytmittämään.
Kirjoitin ajatuksistani silloin, kun loma lähestyi. Toivoin lepoa, lämpöä ja valoa sekä taukoa työstä. Julistin omat kesäteesini, joita olen parhaani mukaan pyrkinyt noudattamaan. Vaikeinta oli oman sisäisen maailman kohtaaminen ja pysähtyminen.
Loma antoi minulle valtavasti! Vaikka siihen liittyi myös surua ja kyyneleitä, antoivat ne toisaalta loman tähtihetkiin oman kimmellyksensä.
Onko arki ihan suomalainen keksintö, kun sille ei löydy edes omaa englanninkielistä vastinetta? Olemmeko itse keksineet jokapäiväiselle elämällemme ihan oman sanan: arki? Tuon sanan olemme sitten värittäneet kukin omilla väreillämme. Jos ajateltaisiin, että arki olisi ”every day life”, niin itse asiassa sitä on vain elettävä. Ei ole mitenkään mahdollista elää pelkkää juhlaa, muuten sekin alkaisi tuntua arjelta jossain vaiheessa.
Näillä ajatuksilla käyn työhön maanantaina, heinäkuun viimeisenä päivänä vuonna 2017. Tuntuu hyvältä mennä töihin!
Oodi arjelle
Oodi arjelle soi kitarasäestyksellä!
Oi arki, sinä se vasta saat lomani maistumaan makealle! Tuot elämääni ryhtiä ja rytmin, tuot tärkeät työkaverit takaisin elämääni. Annat minulle mahdollisuuden nauttia lounaani keskeytyksettä, tarjoat lautaselleni niin monia värikkäitä vaihtoehtoja. Annat minulle uuden elämän, olet minulle kuin toinen uusivuosi. Miksi en ampuisi kunniaksesi ilotulitusraketteja? Kohta saan taas takaisin pimenevät illat ja niiden myötä tuot ulos tuoksun, jollaista ei muulloin voi kokea. Oi arki, olet niin turvallinen. Haluat minut aikaisin sänkyyn. Tulen sinne ruskettuneena.
Tänään laulan sinulle laulun suoraan sydämestäni ja toivotan sinut tervetulleeksi elämääni!
Kaunis kiitos rakkaat Ronjat ajatuksistanne tämän kirjoituksen syntymisessä!
