Hyvän olon Saivo
Iloitsen aamulenkkirutiinistani! Kello soi aamulla klo 6.15. Sanon torkuttamiselle ei ja heräämiselle kyllä. Pesen kasvot jääkylmällä vedellä, puen illalla valmiiksi laittamani vaatteet päälle ja lähden ulos. Sanon aamuhetkessä somevirran selaamiselle ei ja ulkoilulle kyllä. Laitan tassua toisen eteen, oli keli mikä tahansa. Minulla on mietittynä vaatteet sen varalle, jos sataa. Jos olen nukkunut ja palautunut …
Aika monella on kokemusta esiintymisjännityksestä. Vaikka kuinka olisimme valmistautuneet esiintymistilanteeseen, saattaa esiintyminen jännittää. Voi tulla ihan fyysisiä oireita, jotka häiritsevät esiintymistä. Kun sitten kuitenkin onnistuu ja saa esiintymisestään palautetta, vaikuttaa se seuraavaan kertaan. Jos kaikki menee hyvin, rakentuu identiteetti sellaiseksi, että pärjää, vaikka jännittää. Osa voi oppia kääntämään jännityksen voitoksi ja ymmärtää, miten keho valmistautuu …
Olen poiminut marjoja kuin hullu. Mustikankiilto silmissä olen viipottanut metsässä. On mahtavaa poimia mustikoita, kun marjoja on sinisenään! Olen aina ihmetellyt sitä ”oma maa mansikka, muu maa mustikka” -sananlaskua. Miten niin muu maa mustikka? Enemmän täällä mustikoita kasvaa kuin mansikoita! Poimin poimurilla, en käsin. Toki haluaisin poimia käsin ja nauttia marjojen puhdistushetkestä käsin poimitun ämpärin …
Lenkkipolkuni varrella on talo, jossa on valtava piha. Pihalla on usein aamulla mies, jolla on kädessään erikoiskeppi ja ämpäri. Erikoiskepin avulla hän ottaa pois voikukkia nurmikoltaan ja kerää niitä ämpäriin. Hän on sinnikäs ja työtä näyttää riittävän koko kesäksi. Tänäänkin panin merkille juuri tuon pihan, jossa voikukkia riittää. Minun pihallani ei juuri kasva voikukkia. Eikä …
Huomenta! Olen herännyt eloon. Olen voimistunut ja vahvistunut. Olen löytänyt liikunnan ilon ja tasapainoisen olon ja suurin yksittäinen asia, joka tähän on vaikuttanut, on aamulenkki. Aamulenkki on minulle yhtä aikaa suuri ja pieni asia. Aloitin aamulenkit koronarajoitusten tultua voimaan maaliskuun puolivälissä ja siitä lähtien olen tehnyt vähintään kuusi aamulenkkiä viikossa. Asetin itselleni säännön, että työpäivien …
Miltä tuntuu olla niin ihana? Ruskeat silmät nauravat kysymykselle. Artisti menee hieman hämilleen, hän on yhtä aikaa ujo ja rohkea, vaatimaton ja karismaattinen. Kysymys on mainiosti asetettu, istuuhan tuolissa ihan oikeasti ihana laulaja Antti Annola. Hän kertoo luontevasti itsestään, siitä miten jo päiväkodissa hänelle askarreltiin paperista mikrofoni, että hän sai tehdä sitä, mitä eniten rakasti. …
Melkein päivälleen vuosi sitten olimme juuri muuttaneet uuteen kotiin. Aivan joulun alla tavaroita tyhjennettiin pahvilaatikoista paikoilleen ja kaikki jouluherkut hankittiin valmiina kaupasta. Yksi ihana Raija-täti yllätti meidät omatekemillään joululeivonnaisilla. Joulu tuli silti, vaikken itse tehnyt mitään sen eteen. En leiponut enkä siivonnut joulua varten, elämää varten kylläkin uutta kotia puunattiin kuntoon. Parasta oli saada olla …
Sarjassamme tunnustuksia. Olo on – etten sanoisi – melko muhkea. Kuten ehkä tiedätkin, en ole tässä tilanteessa ihan ensimmäistä kertaa. Päinvastoin. Muistan aika monta joulua, jolloin päätän aloittaa heti joulun jälkeen kevyemmän elämän. Tässä vaiheessa nappia kiristää, ehkä vähän pipoakin. Musta maailma masentaa ja mikään ei tunnu tepsivän siihen niin hyvin, kuin muutama konvehti. Herkullisen …
Tällä viikolla minun sydämeni vahvaksi lauseeksi nousi Älä elämää pelkää. Yllättävällä hetkellä tuo Kaarlo Sarkian (1902-1945) teksti tuli vahvasti iholle. Miten voikin musiikki niin koskettaa, kun kaksi taiteilijaa yhdistää luovuutensa ja astuu yhdessä estradille toinen toistaan kuunnellen, toinen toistaan tukien. Tuon tekstin avulla pääsin hetkeksi toiseen maailmaan. Aika Pitkä, pimeä syksy kääntyy talveen. Elämän taitekohdassa …
En ole viime aikoina juuri piipahdellut isän luona. Silloin, kun asuin Rovaniemellä häntä lähellä, piipahdin siellä harva se päivä. Kävelylenkin sai aina sovitettua niin, että pystyi käymään isän luona. Ihan vain istahtamassa hetkisen, juomassa kenties kupin kahvia tai ”seku vain” käymässä kylässä, niin kuin on tapana sanoa. Isä saattoi pelata pasianssia tai selata teksti tv:tä. …
