Iloitsen aamulenkkirutiinistani! Kello soi aamulla klo 6.15. Sanon torkuttamiselle ei ja heräämiselle kyllä. Pesen kasvot jääkylmällä vedellä, puen illalla valmiiksi laittamani vaatteet päälle ja lähden ulos. Sanon aamuhetkessä somevirran selaamiselle ei ja ulkoilulle kyllä.
Laitan tassua toisen eteen, oli keli mikä tahansa. Minulla on mietittynä vaatteet sen varalle, jos sataa. Jos olen nukkunut ja palautunut oikein hyvin, otan aamuhölkän. Saan veren kiertämään. Kotona otan nopean suihkun ja puen päälle. Kello on tässä vaiheessa vähän yli seitsemän. Syön aamupalan. Sanon valkoiselle viljalle ei ja ruisleivälle kyllä. Lähetän lapset ennen kahdeksaa kouluun. Klo 8 aloitan työpäivän. Olen tähän mennessä jo tehnyt vaikka kuinka monta valintaa.
Anna Perho kertoo Antisäätäjä -kirjassaan (Otava 2019), että kieltäytyminen on keino säädellä sitä, mihin aikaani käytät. Päätökset on hyvä tehdä etukäteen, jotta voin keskittyä itse tekemiseen ilman jatkuvaa improvisointia. Näitä hyvän olon päätöksiä saan aikaan hyvällä ennakkovalmistautumisella ja suunnittelulla.
Mitä aion tehdä hyvinvointini eteen tällä viikolla? Jatkan aamulenkkejä – kyllä! Lisäksi lupaan itselleni vähintään yhden kahvakuulatreenin. Suunnittelin eilen, eli sunnuntaina useamman päivän ruokailut etukäteen. Jo tämä yksi päätös vapautti aikaa kalenteristani. Fiksua ajankäyttöä siis, kehun itseäni.
Hämärän hyssy hiipii iltoihin. Illalla katson lyhdyssä palavaa kynttilää, sitä ihmetellessä tulee kiitollinen mieli. Oivallan, millaisessa yltäkylläisyydessä elän ja kiitän siitä.
Iloa sinun alkavaan viikkoosi!
-Harriet
