Miltä tuntuu olla niin ihana?
Ruskeat silmät nauravat kysymykselle. Artisti menee hieman hämilleen, hän on yhtä aikaa ujo ja rohkea, vaatimaton ja karismaattinen. Kysymys on mainiosti asetettu, istuuhan tuolissa ihan oikeasti ihana laulaja Antti Annola.
Hän kertoo luontevasti itsestään, siitä miten jo päiväkodissa hänelle askarreltiin paperista mikrofoni, että hän sai tehdä sitä, mitä eniten rakasti. Melko kliseinen tarina siitä, että joku osaa laulaa ennen kuin puhua, on tämän miehen kohdalla totisinta totta. Hän on sisäistänyt artistin identiteetin jo pienenä ja tehnyt koko ikänsä kunnianhimoisesti töitä sen eteen, että jonakin päivänä vielä elättää itsensä musiikilla. Tuo päivä on koittanut jo aikoja sitten.
Antti Annola on Artisti isolla Aa:lla. Hän on laulaja, lauluntekijä, näyttelijäntöitäkin tehnyt laulupedagogi. Iso osa muusikkoutta on myös opettaa muita laulamaan. Antti Annolan kultainen ajatus laulamisesta nousee suoraan sydämestä.
– Ihmisen ääni on aina ainutlaatuinen ja ihan jokaisella ihmisellä on kaunis ääni. Omaa ääntä voi myös kehittää, sitä voi oppia käyttämään hyvin monin eri tavoin. Kun tutustuu omaan ääneen ja sen mahdollisuuksiin, on sillä heijastuksensa myös ihmisen tunne-elämään, Antti Annola väittää.
Antti Annola on tässä hetkessä läsnä. Hänen on vaikea jopa ajatella omaa paikkaansa kymmenen vuoden päähän. Juuri nyt Oulussa on hyvä olla, ehkä nyt on aika tehdä jotakin sen eteen, että saisi omia lauluja ”narulle”, niin kuin hän kutsuu.
– Asiat menee ihan niin kuin pitää, täytyy luottaa elämään. Meitä saatetaan eteenpäin, Antti sanoo.
Juttelun lomassa Antti Annola laulaa. Sävelet soljuvat hänestä kuin saippuakuplat, jotka pulppuavat hänen sisältään ja saavat ihmiset hämmästelemään niiden värejä ja notkeita muotoja. Hänen äänensä on kuin samettia, uppoudun jonnekin toiseen maailmaan, josta en haluaisi tulla pois.
Liikutun Antti Annolan osaamisen äärellä. Näen, miten hän rakastaa musiikkia ja tiedostan, ettei hänen mestarillisuutensa ole syntynyt itsestään tai irrallaan muusta hänen elämästään. Hän on laulanut, laulanut ja laulanut, treenannut, treenannut ja treenannut. Ja koska hän on tehnyt niin kovasti työtä, minä saan istahtaa tänään kuuntelemaan häntä. Olen kuin musikaalin kulisseissa, niin lähellä häntä. Koin suurta ylpeyttä vain siitä, että sain olla samassa huoneessa hänen kanssaan. ”Täällä tiedän sun hengittävän” -teema sujahti ihon alle. Kiitos, Antti!
Mistä on kyse?
Antti Annola esiintyi Oulun tuomiokirkkoseurakunnan järjestämällä Taustatarinaklubilla Oulun Vanhassa pappilassa. Kerran kuussa järjestettävällä klubilla on vaihtuvia artistivieraita, jotka esittävät musiikkiaan ja kertovat tarinoita laulujensa takaa. Klubin taustalla ovat Mono Kuoppala ja Iina Palokangas
