Koti Työ

Harmituksen puolittaminen on hyvä tavoite

Voi ihmisen lasta. Sitä ottaa päähän ja harmittaa, hermo on tiukalla ja tympäisee. Milloin mistäkin asiasta. On liian paljon töitä tai liian vähän töitä. On liian vähän rahaa ja liian paljon asioita, joita haluaisi tehdä, muttei koskaan voi. On sekamelska paitsi omassa huushollissa, myös syvällä sisällä, omassa sydämessä. Kuljemme jaksamisemme äärirajoilla ja pelkäämme, että milloin …

Työ

Kaikilla on yhtä paljon aikaa, vai onko?

Ehditkö juttelemaan? Näin hän aloittaa puhelunsa. Miksi edes vastaisin, jos en ehtisi. Lähtökohta on jo se, että minulla on kiire. Onko minulla? Pitäisikö olla? Tuo aikamme vitsaus, kiire. Pitäisi sitä ja pitäisi tätä, mutta kun ei oikein olisi aikaa. Mutta tärkeille asioille on aina aikaa! Minun korvaani kiire on aika negatiivinen sana. Helposti jää jotakin …

Työ

Uusia tuulia, sivupolkuja. Elämä on yllätyksiä täynnä.

Sain maistaa sitä, mitä halusin. Sain kokeilla, miltä tuntuu olla oman onnensa seppä. Sain kulkea omaa, pienen pientä polkuani tiheässä metsässä melko vaihtelevissa olosuhteissa. Sain kokea onnen hetkiä ja epätoivon tilanteita. Sain onnistua ja epäonnistua. Ja voi, miten lyhyeksi matkani tällä kertaa jäi. Vain muutaman viikon mittaiseksi. En kuitenkaan aio purkaa matkalaukkuani. Jätän sen auki huoneeseeni. …

Koti

Äiti

Tuo suomen kielen kaunein sana. Sana, jonka lapsi yleensä oppii ensimmäisenä. Sana, jonka moni kuolinvuoteellaan lausuu viimeisenä. Hänkin, joka ei tunne ketään, eikä muista mitään, saattaa kuitenkin muistaa äidin. Äiti. Meillä jokaisella on joku suhde äitiin. Jokainen meistä on idusta punottu jonkun äidin kohdussa. Jokainen meistä on joku äiti maailmaan saattanut, usein kivun kautta synnyttänyt. …

Koti Työ

Valta näyttää valtavalta

Mitä valta on? Näkymätöntä. Yläpuolella olevaa. Sellaista, jota en voi hallita. Vai voinko sittenkin? Vallasta tulee mieleen hallinto, kuninkaat ja hallitsijat. Entä jos joku menettää vallan? Miltä se tuntuu? Valtaa ilmenee kaikkialla. Minulle, ”kapiaisen kakaralle” valta näyttäytyi yhteen aikaan marssivina osastoina. Puolustusvoimissa valta on jopa merkitty hihaan ja paidankaulukseen. Valta kotona Äitinä olen oikein ”vallan kahvassa”. Oleellista ei …

Koti

Oppimisen ilo on totta

Sain sen omin silmin nähdä, kun 5-vuotias tyttäreni oppi eilen ajamaan polkupyörällä. Kieli keskellä suuta hän yritti ja yritti. Välillä harmitti, kun kaikki ei sujunutkaan täydellisesti. Mutta mikä ilo, kun hän koki onnistuvansa! Se, mistä tykkää, on tärkeää. Jos tykkää pyöräilystä apurattaiden kanssa, tykkää siitä vielä enemmän ilman apurattaita. Taito ei tule ilmaiseksi. Eikä sitä …

Koti Työ

Minkälainen to do -lista sinulla on tänään?

Minä olen ”listaihminen”. Rakastan tehdä erilaisia listoja. Samalla, kun teen listoja, tulen jäsentäneeksi, miltä tulevaisuuteni lähipäivinä tai -viikkoina näyttää. Minulla on tapana tehdä erilaisia listoja. On henkilökohtaisia asioita ja työasioita, on tärkeitä asioita ja erittäin tärkeitä asioita, on kiireellisiä asioita ja ei niin kiireellisiä asioita. Minulla on myös erivärisiä kyniä, joilla teen luetteloita ja vaikka …

Keho

Mitä sinä olet päättänyt aloittaa tänään?

Oletko aamuihminen? Millä ajatuksella heräsit tähän maanantaihin? Uusi päivä, uusi viikko – ihmeellinen uuden alku. Ethän vain aloittanut tänään laihdutuskuuria? Ethän päättänyt aloittaa säännöllistä liikuntaharrastusta? Ethän eilen ajatellut, että huomenna alan syömään kevyemmin? Wannabe laiha, wannabe hyvä äiti, tai wanna be onnellinen… Tiedätkö, miten suuria muutoshankkeita nämä ovat? Liian suuria. Pienennä eräkokoa Täytyy pilkkoa paloiksi. …

Työ

Strongholdin mahti

On vaikea sanoin kuvata kiitollisuutta. Se on sitä, kun jäähyväisten hetkellä ei voi muuta kuin nielaista. Tekisi mieli sanoa jotakin, mutta sanat eivät tule. Saan vaivoin niiattua, ja kuiskattua: Kiitos. Kyyneleet täyttävät silmät ja on vain pakko kävellä pois. Siinä me sitten kävelimme rinnakkain, kaksi pohjoisen tyttöä. Ei tarvinnut sanoa mitään, toinen ymmärsi. Ehkä eron …

Keho

Pääsiäisen monet ulottuvuudet

Pääsiäinen. Ilon juhla. Pitkänperjantain mustan pimeyden voittaa vihdoinkin valo. Pyhän Laurin kappeli Äkäslompolossa kutsui yömessuun, jonne sain kunnian astella rinnan kummipoikani kanssa. Suuri pääsiäiskynttilä muistutti maailman valosta. Jopa piispa Samuel Salmi oli paikalla kunnioittamassa tärkeää hetkeä läsnäolollaan. Liturginen väri on vaihtunut valkoiseksi ja tavoittelemme iloa, riemua, puhtautta. Valkoisten hankien keskellä Ylläksen auringon alla tunnelma on …