Mitä valta on? Näkymätöntä. Yläpuolella olevaa. Sellaista, jota en voi hallita. Vai voinko sittenkin?
Vallasta tulee mieleen hallinto, kuninkaat ja hallitsijat. Entä jos joku menettää vallan? Miltä se tuntuu? Valtaa ilmenee kaikkialla. Minulle, ”kapiaisen kakaralle” valta näyttäytyi yhteen aikaan marssivina osastoina. Puolustusvoimissa valta on jopa merkitty hihaan ja paidankaulukseen.
Valta kotona
Äitinä olen oikein ”vallan kahvassa”. Oleellista ei ole se, että minulla on valtaa, vaan se, miten käytän sitä. Uhkailen kiukuttelevaa lastani. ”Jos iltahommat eivät suju nopeasti, äiti ei lue iltasatua…” On hyvä tiedostaa tämä valta-asetelma.
Äidit ovat iän kaiken kiristäneet, uhkailleet ja lahjoneet lapsiaan saadakseen aikaan sellaista käyttäytymistä, joka kussakin tilanteessa on aikuisen mielestä sopivaa. ”Jos nyt syöt ruoan oikein reippaasti, pääset sitten äidin kanssa lenkille!” En ajattele, että tämä valta olisi ns. pahaa valtaa. Se on valtaa, jonka toisena vastapuolena on pieni lapsi, joka ei aina ymmärrä, mikä on hänen parastaan. Liian väsyneenä ei voi mennä saunaan, siellä piilee tuolloin vaaran paikat. Kiukku taas hyvin usein kuvastaa sitä tilannetta, että lapsella väsyttää. Uskon, että kaikki äidit käyttävät valtaa. Toisaalta myös kaikki pienet lapset käyttävät valtaa, mutta se onkin jo sitten toinen juttu.
Valta ennen
Onko kuitenkin niin, että näinä aikoina valta ei näy niin selkeästi, kuin ennen? 50 vuotta sitten maailma oli toisenlainen. Vanhemmilla oli valtaa, opettajilla oli valtaa. Luokissa oli korokkeet, joille opettajanpöydät sijoitettiin. Opettajia arvostettiin. Ei minun ala-asteellani yli 30 vuotta sitten protestoitu valtaa. Meille opetettiin hyviä tapoja. Ehkä opettajat koulussa kokivat, että heillä oli vastuu. Vastuu kasvattaa meistä oppilaista kunnon kansalaisia. Meistä kasvatettiin hyvätapaisia ja siistejä, kuuliaisia ja kilttejä yhteiskuntakelpoisia ihmisiä.
Valta nyt
Nykyään arvostetaan enemmän vapautta. On luotu joustavia järjestelmiä ja tunnustettu esimerkiksi etätyön edut. Työyhteisöissä arvostetaan sisäisen yrittäjyyden asennetta, johon voidaan ajatella kuuluvan tietynlaisen joustavuuden, aloitekyvyn, luovuuden, riskinottokyvyn, omatoimisuuden ja vahvan motivaation suoriutua. Hyvin tärkeää on myös yhteistyökyky, jota tarvitaan aina ja kaikkialla. Siellä missä on valtaa, siellä on myös vastarintaa. Valta taitaa synnyttää sitä automaattisesti.
Valta töissä
Onko vallan vastapari vapaus? Siltä tuntuu. Yrittäjänä minulla on valtaa valita mitä teen. On hyvin vapauttavaa työskennellä siellä, missä se on hauskaa ja inspiroivaa! Jos kirjoitan, valitsen luovan ympäristön. Joskus voin mennä kirjastoon, joskus olen työpisteelläni Hubilla, joskus olen kotona.
Sydämeni on täynnä iloa nyt myös sen vuoksi, että saan kunnian tehdä viestintäpäällikön sijaisuuden Rovaniemen seurakunnassa. Kävin kuuntelemassa kirkkoherran lähtösaarnan ja ilahduin siitä, miten moni muukin oli löytänyt tiensä kirkkoon. Heillä kaikilla oli valta valita, mitä tekevät. He valitsivat tulla kirkkoon. Seurakunnassa valta –käsite saa ihan uuden ulottuvuuden sitä kautta, että monet asiat perustuvat uskoon. Ajatella, että yhden nasaretilaisen vuoksi minullakin on uusi työpaikka ensi viikosta lähtien!
Yritykseni Saivo on olemassa, en suinkaan lopeta sitä. Työskentelen tarinain lähteillä mieluisten ja mukavien juttujen parissa sivutoimisesti.
