Hyvän olon Saivo
Tiedän paikan armahan, rauhallisen, ihanan… Leikkimökki oli tärkeä osa kotiamme! Koti. Siihen liittyy valtava määrä assosiaatioita ja mielikuvia. Koti on se paikka, jossa voit olla juuri se, mikä olet. Kodin pitäisi olla turvasatama, johon tullessa tietää, että siellä sielu lepää. Missä sinun kotisi on? Siellä, missä rakkaasi on, eikö? Kodin myyminen ei ole ihmisen elämässä …
Sain olla mukana Arctic Wellbeing – hyvinvointitapahtumassa Rovaniemellä 6.-7.10.2018. Minulla oli kokemus messukävijän roolista edelliseltä kerralta. Enpä olisi tuolloin uskonut, että seuraavalla kerralla saan juontaa koko tapahtuman! Elämä on ihmeellinen seikkailu. Minulle tapahtuman kohokohta oli Kaarina Määtän inspiroiva luento teemalla Onnen neliapila – miten menestyä työssä ja elämässä. Jos ihminen löytää tällaisen neliapilan, se voi …
Tiedän ihmisiä, jotka niin kovasti ovat halunneet elämäänsä siskon. Minulla niitä on kaksi! Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin neljä – mutta kaksi heistä on elämässäni juuri nyt. Nämä kaksi ihmistä ovat kulkeneet kanssani kappaleen matkaa. Minä olen kulkenut heidän kanssaan koko heidän ikänsä. Vaihtanut heille molemmille vaippoja ja hoitanut heitä paljon, kun he olivat …
Saksofonin pehmeä sointi. Juoksevia sävelkulkuja, jotka välillä menevät ikään kuin leikkisästi pakoon, mutta välillä tulevat ihan lähelle. Melodia viivähtää luonani, odottaa, että ajatukseni saa sen kiinni. Sävelet antavat ajatukselleni tilaa, saavat minut kuvittelemaan uskomattomia asioita. Ajatukseni lähtevät juoksemaan. En aio kertoa minne. Musiikki voi tuoda mieleen ihmeellisiä asioita. Mielen sopukoista saattaa nousta vaikka mitä. Kun …
Syksy saapui liian äkkiä. Puoli vuotta sitten hehkui toukokuu. Nyt se on kaukainen muisto. Rakastan ruskan värejä. Ilman niitä tulisin hulluksi tähän aikaan vuodesta. Olen saanut tilaisuuden viettää aikaa itsekseni ja ajatella. On ihmeellistä istua rauhassa tekemättä mitään, ottaa muistikirja käteen ja selailla sitä. Miettiä sitä, mitä pitäisi miettiä. On arvokasta odottaa, millainen ajatus ottaa …
Istuin kirkon penkissä. Ilo kupli sydänalasta asti. Olo oli kiitollinen ja onnellinen. Pian saisin polvistua alttarille ja saisin siunauksen, jota olin odottanut niin kauan. Minulle rakas esimieheni olisi siinä lähelläni, käsi pääni päällä siunaamassa minua. Vieressä työkaverini, samassa tilanteessa, kaikki olimme uudessa elämänvaiheessa. Olin varautunut nenäliinapinolla, sillä pelkäsin, että romahtaisin. Vain kaksi vuotta taaksepäin tunnelmat …
Mitä kaikkia kiloja ihminen voi karistaa? Mikäli naistenlehtien otsikoita on uskominen, nyt on kesäkilojen karistamisen aika. Tai lomakilojen. Joulun jälkeen karistetaan joulukiloja, talven jälkeen kaamoskiloja. Oli miten oli, minä iloitsen siitä, ettei minun tämän kesän jäljiltä tarvitse karistaa kesäkiloja! Alku –matkan oivalluksiin kuuluu se, etten laihduta. Päinvastoin. Yritän päästä ikuisesta laihduttamisesta eroon ja olen katkaisemassa …
Haikeus on kolkutellut olkapäälläni jo pidemmän aikaa. Nyt se koputtelee kovempaa, muistuttaa suurista, pienistä asioista. Mitä olen onnistunut tähän mennessä antamaan lapsilleni? Mitä he ovat saaneet minulta elämänsä reppuun? Rohkeutta he totisesti tarvitsevat tällaisena syksynä. Aina, kun on ensimmäinen koulupäivä, sataa vettä, tuumaa kuopukseni. Hyvä, ajattelen. Eivätpä kyyneleet erotu niin selvästi poskiltani. Ajamme uutta koulutietä …
Olen ladannut akkujani. Levännyt ja kuunnellut omaa sisäistä ääntäni. Se ei päästä minua helpolla. Se vaeltelee ympäriinsä, ihan kummallisissa asioissa. Olen tietoisesti yrittänyt keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Se ei ole helppoa. Mieli vaeltaa siellä ja täällä, ajatus harhailee ja hyppelee aiheesta toiseen. Yritän ymmärtää itseäni, sitä, mitä pinnan alla on. Puhun itselleni lempeästi. Kutsun itseni …
Joku on seissyt samassa kohdassa kauan. Vanhasta puulattiasta erottaa selvästi jalanjäljet. Ne ovat painuneet lattiaan, joka on jälkien kohdalta useamman sentin alempana muuta lattiapintaa. Kuka on tuo nainen, joka on jättänyt näin merkittävät jäljet, että 40 000 ihmistä vuosittain käy niitä ihmettelemässä? Hän on Maria Mattson. Hän jätti jalanjäljet Verlan pahvitehtaan lattiaan. Jäljet jäivät juuri siihen …
