Rakastan elämää. Uuden edessä olen innoissani kuin lapsi, valmiina leikkiin – valmiina uuteen syksyyn. Minun syksyni, sinä saat tulla! Tuot tullessasi kirpeät aamut, hengitän syvään ja puhallan ulos huuruna monta huolta. Annat minulle punaiset posket, samanlaiset, kuin omenoilla, joita tarjoilet puisesta kulhosta. Täytät pakastimeni talven varalle, että jaksan taas pimeässä. Saan sytyttää kynttilän ja pukea villasukat jalkaan. Katson sinua, syksy ja sinun värisi saavat minut iloiseksi. Otan sinua kädestä, mennään yhdessä taas talveen. Mennään yhdessä harmoniaan, tasapainoon ja balanssiin.
Aina uuden edessä
Ainahan ihminen on uuden edessä! Jokainen tunti on maailman ensi-ilta, ennennäkemätön aika ihmisen elämässä. Jokainen ilta on yhtä aikaa ensimmäinen ja viimeinen. Emme koskaan tiedä, mitä tapahtuu. Ja kun jotakin on tapahtunut, emme sellaisenaan saa sitä elää uudelleen. Jokainen päivä on uusi päivä, joka maanantai alkaa uusi viikko. Mutta miten suhtaudumme muutokseen ja ovatko tavoitteemme realistisia?
Olen hypännyt suureen tuntemattomaan, kun satsasin itselleni kolmen kuukauden hyvinvointivalmennuksen. Valitsin lempeän, mutta tiukan personal trainerin, joka itse on omassa elämässään kokenut melkoisen muutoksen. Tiedostan, että kyseessä on hyvin lyhyt aika ihmisen elämässä, mutta jostakin sitä on lähdettävä. Olen laumasielu ja haluan kuulua joukkoon. On mahtavaa saada kuulua nälkäiseen ryhmään ja kaivaa oman elämän luurangot kaapista. Sitähän tässä taas tehdään.
Miten teen sen?
On huikeaa saada dataa omasta edistymisestään! Nähdä lukuja, numeroita omasta jaksamisesta. Olen asettanut itselleni selkeän tavoitteen. Kun suljen silmät, pystyn kirkkaasti kuvittelemaan tavoitteen täyttymisen. Sitä kohti lähden nöyränä, otan hatun pois päästä ja suoristan ryhtini. Punaan huulet ja hymyilen. Olen ostanut itselleni inspiraatiota, sillä ilmainen ei toimi – se on nähty. Häpeän sitä, että joudun tunnustamaan epäonnistumiseni, mutta se on ainoa tie onnistua.
Sitoutuminen ei ole ongelmana, sillä mukana on kymmenen rohkeaa naista! Onnistuminen on porukassa todennäköisempää – sillä nyt etsitään myös liikunnan iloa, joka leikkii minun elämässäni kuurupiiloa. Minä otan sen kiinni ja merkkaan sen kalenteriini pinkin värisellä kynällä. Ähäkutti, sitä varmasti harmittaa, kun valitsen itse hauskoja tapoja liikkua ja vangitsen sitä varten ajan jo etukäteen omaan almanakkaani!
Oleellista on ennakointi. Ruokarytmin säilyttäminen on ykköstavoitteeni, joten en saa jättää väliin yhtään ateriaa. Lisään lautaselleni väriä ja nautin jokaisesta suupalasta. Nyt pidän huolta itsestäni. Valjastan tahdonvoimani työkaluksi, sillä minulla itselläni on avaimet tehdä omasta elämästäni parempaa. Vain siten pystyn palvelemaan paremmin muita.
