Sain käydä viikonloppuna pitkästä aikaa kotona. Minusta on ihana matkustaa junalla, junamatkan aikana saan ajatella rauhassa, kuunnella äänikirjaa tai kirjoittaa. Paitsi että tällä kertaa samassa vaunussa, käytävän takana toisella puolella on mies, joka kailottaa kovalla äänellä puhelimeen.
Kyllä se on niin, että Käyrämössä on mahtava lohikeitto! Siis tuo lohikeitto on niin paljon parempaa kuin missään muualla. Miten sulla käsi? Jaa. Vai niin. Joko se on ihan vilikuttelukunnossa? Joo. No niin, jatketaanpa matkaa.
Annan miehelle nimen Pertti, sillä mielestäni hän näyttää Pertiltä. Puhelusta käy ilmi, että mies on menossa etelään. Ilta on tullut vietettyä rattoisasti nuotiolla ja sitten on saanut nukkua kokonaiset kuusi tuntia. Ilo on jäänyt päälle ja muistoja täytyy kerrata monen kaverin kanssa.
Ympärilläni on ihmisiä, kaikki istuvat omissa tuoleissaan yksin. Joku kirjoittaa tietokoneella, toinen yrittää nukkua. Ihmiset vaihtavat katseita Pertin kailottaessa puhelimeen.
Kenellekään ei jää epäselväksi, että Pertillä on tärkeä viikko edessä. Tulossa on keskiviikkona suunnittelupalaveri. Pertti halusi korostaa, että järjesti vasta suunnittelupalaveria, eli varsinaisesti vielä päätetä mitään, vaan ihan suunnitellaan. Ihan vain suunnitellaan ajankohtaa, ei mitään kovin tarkkoja yksityiskohtia vielä. Mutta palaveri täytyy järjestää ja se on keskiviikkona. Ja nämä kenen kanssa tämä herra keskusteli, haetaan kotoa suunnittelupalaveriin ja viedään takaisin myös. Kotiinkuljetus on luvassa. Ilmainen kotiinkuljetus, niin kuin pizzeriassa.
Pertin täytyi kutsua muitakin henkilöitä keskiviikon suunnittelupalaveriin. Nämä kutsut hoidettiin tietysti junasta. Puhelimella. Niin, että koko vaunullinen väkeä sai myös kuulla aina uudestaan ja uudestaan, että keskiviikkona on suunnittelupalaveri. Joo, olen vielä junassa! Asemalla ollaan vastassa. Nähdään suunnittelupalaverissa! Jaa et pääse, no kuule. Nyt on kotiinkuljetus tässä palaverissa. Eli sinut ihan haetaan ja tuodaan takaisinkin. Kailoti kailoti.
Maskin takaa Pertti joutuu puhumaan vähän vielä kovemmalla äänellä, että vastaanottaja saa selvää puheesta. Tervolaan mennessä olen kuullut liian monta kertaa seikkaperäisen selvityksen siitä, että keskiviikkona on suunnittelupalaveri ja siihen voi tuoda asioita asialistalle. Sellaisia asioita, joita sitten voidaan suunnitella suunnittelupalaverissa. Ihmiset junassa Pertin ympärillä jo kääntyvät välillä katsomaan häntä. Osoittaen kehon viesteillään, silmien pyörittelyllä ja syvään hengittämisellä, että voisiko Pertti olla hiljempaa.
Täytyy muistaa itsekin, että ehkä juna ei ole oikea paikka puhua puhelimessa. Olisin itsekin ollut aika ärsyyntynyt, mutta nyt, kun päätin kirjoittaa Pertistä, oikein odotin, että kenelle hän seuraavaksi soittaisi. Olisiko hänellä kenties jotakin uutta sanottavaa. Eikä aikaakaan, kun Pertti jäi pois junasta. Junavaunu hiljeni heti ja täyttyi odottavasta, rauhallisesta tunnelmasta.
Mitä, haloo! Ei kuulu! Olen junassa… takana olevan henkilö vastaa puhelimeen.
