Saan ajatuksen. Pitäisi lähteä hiihtämään, kun aurinkokin paistaa ja on niin täydellinen keli. Mielen vastarinta hyökkää kovat piipussa. Menisit myöhemmin. Hiihdit jo eilen, eihän sitä nyt joka päivä kannata hiihtää. Et millään nyt jaksaisi juuri nyt.
Toinen esimerkki saamattomuudesta. Jatkuva itsensä syyttely ja menneisyyteen tuijottaminen. Olisi pitänyt liikkua enemmän. Olisi pitänyt syödä terveellisemmin. Olisi pitänyt mennä aikaisemmin nukkumaan tai olisi pitänyt jättää herkut kauppaan. Et kuitenkaan tehnyt niin, miksi? Koska et saanut aikaiseksi.
Aikaan saamisen vastakohta on saamattomuus. Se luikertelee välillä luokseni, hymyilee minulle maireaa hymyään ja uskottelee minulle asioita, jotka uhkaavat suistaa suunnitelmani raiteiltaan. Sillä on tietenkin iso pussi irtokarkkeja kainalossaan ja suuria lupauksia mukanaan.
Miten sitten torjua saamattomuutta?
Ennakoimalla tilanteita, suunnittelemalla ja tekemällä päätöksiä etukäteen. Nyt kun pyristelen irti laihdutuskierteestä, omat tavoitteeni liittyvät siihen, ettei painoni lähtisi nousuun. Sillä jos painoni lähtisi nousuun, joutuisin taas laihduttamaan, mikä ei tule nyt kyseeseen. Näin ollen minun on nyt keskityttävä säännölliseen liikuntaan ja hyvään ravintoon sekä rytmiin näissä molemmissa. Suunnitelmat ja rutiinit auttavat, kun käyn sisäistä neuvonpitoa itseni ja saamattomuuteni kanssa.
Katson siskoni koiraa Suloa, joka hyvällä omalla tunnolla köllöttää karvamatolla. Se näyttää nauttivan tästä hetkestä täysin rinnoin. Jään pohtimaan, mitä Sulo opettaa minulle saamattomuudesta. Ehkä sitä, että kun on ensin liikuttu, niin sitten on levon aika. Kumpi tulee ensin? Jos Sulolta kysytään, niin leikki ja liikunta tietysti. Voin siis suunnitella, että lenkin jälkeen saan köllötellä, lueskella ja laiskotella. Tällöin saamattomuus on oma valintani.
Voin ottaa myös päiväkirjan esiin ja kirjoittaa siihen tarinan siitä, miksi en haluaisi tällä kertaa liikkumaan. Voin kirjoittaa kaikki ne syyt, miksi saamattomuus tällä kertaa uhkasi lenkille lähtöäni. Kun tuo tarina on valmis, voin laittaa päiväkirjan kiinni ja lähteä vaikka hiihtämään. Sillä se on vain tarina.
Hei, liikutaan tällä viikolla, joohan!
-Harrietti