Paino on voimaa, ylipaino YLIVOIMAA

Kannatti tulla kaapista!

Kannatti ottaa syliin mörkö nimeltä laihdutuskierre ja tehdä tunnustuksia laihdutushistoriastani. Olen saanut paljon palautetta; neuvoja ja tukea, hyviä vinkkejä eri reittejä pitkin. Kymmenet ihmiset ovat kertoneet minulle oman tarinansa, kiitos jokaisesta yhteydenotosta! Monet ovat kiittäneet kirjoituksesta. Tarinaani ollaan samaistuttu. Blogikirjoitus on ollut yksi suosistuimmista, muutamaa vaille 7000 on lukenut sen. Jostakin se kertoo.

Sain minä kritiikkiäkin. Jotkut ihmettelevät, miten kehtaan sillä tavalla kertoa niin henkilökohtaisista asioista. Mutta en minä kritiikkiä pelkää! Epäilen, että juuri ne, jotka ääneen kritisoivat tapaani kirjoittaa, silti lukevat kirjoituksiani. On tärkeää kokea itsensä hyväksytyksi. Minut on lähes aina hyväksytty, mutta välillä en ole kelvannut itse itselleni. Siinä yhtälössä on jotakin, joka kaipaa lähempää tarkastelua. Siksi olen tällä matkalla, jonka nimi on Alku.

Bloggari radiostudiossa

Ilahduin, kun Yle Rovaniemen toimittaja Anni Tolppi laittoi viestiä ja pyysi minut radiohaastatteluun. Minusta radiomaailma on ihmeellinen maailma! Siellä tuhannen nappulan keskellä on jotenkin oudon levollinen tunnelma. Olen aina tykännyt olla radiohaastattelussa. Koskaan aiemmin minua ei ole tituleerattu bloggariksi! Mutta kyllähän minä sitä olen, mitä suurimmassa määrin.

Tuon julkisen avautumiseni jälkeen olen jatkanut ajatustyötä. Olen tajunnut ja hyväksynyt, että ongelmani on nimenomaan laihdutuskierre. Vasta nyt minulla on mahdollisuus muuttua, kun olen tämän oivalluksen tehnyt. Olen tiedostanut, että olen koko aikuisikäni sepittänyt itselleni tietynlaista tarinaa. Siihen liittyy jänniä, toistuvia juonenkäänteitä. Ikään kuin huijaan itseni sivuraiteille ja kohta minulla on laihduttamisen sääntömaailma edessäni. Jopa mietin radiohaastatteluun mennessäni, että minun täytyy sopia vielä uusi tapaaminen jonnekin toukokuulle – että varmasti onnistuisin. Mutta eihän se niin mene! Siinähän mennään juuri väärään suuntaan.

Elämäntapamuutos on käyttäytymisen muutos. Mutta mitä käyttäytymistä halutaan muuttaa? Minulla nämä muutokset liittyvät nimenomaan syömiseen. Ensin laitan kuntoon oman tapani syödä, olen hyvällä tiellä lautasmallin avulla. Ruokarytmiä etsin kellon kanssa.

Voittajaolo ilman määräaikaa

Nyt olen tunnustanut tilanteen ja tehnyt uudet askelmerkit. Niinhän se on, että vaikka lähdettäisiin kuinka pitkälle matkalle, niin se ensimmäinen askel on otettava.

Nyt ei ole määräaikoja! Olen 25 vuotta ollut tässä kierteessä, joten aikaa täytyy olla myös tilanteen purkamiseen. Olen aloittanut jotakin, jonka määränpää ei ole tiedossa. En ole laihdutuskuurilla enkä dieetillä, en kuijota enkä kiellä itseltäni mitään. Olen matkalla hyvään oloon. Nyt kun oloni on jo parantunut, on tärkeää totutella tähän hyvään oloon ja nauttia siitä. Kun olo on hyvä, miksi en jatkaisi tällä tiellä? Pahaan oloon en halua takaisin, operaatio kuristavat toppahousut ovat niin kirkkaana muistissani vieläkin.

Jos minulla olisi joku määräaika, joku viikkomäärä, johon ruokavalioni loppuu – koko juttu olisi taas pilalla. Näitä määräaikoja olen aina aiemmin asettanut itselleni. Jos ei tiettyä viikkomäärää, niin kesään mennessä sitä ja tätä. Mutta määräaika ei millään tavalla auta elämäntapamuutoksessa, päinvastoin! Se saa minut vain odottamaan määräajan päättymistä ja siten se myös antaa luvan lähteä väärille raiteille.

Tuo hauska otsikko on yhdestä kommentista, jonka sain edellisestä kirjoituksestani. Sen valitsin vain siksi, että lukisit tämän tekstin. Kiitos, kun luit! Taas mennään! Olethan mukana? Sinun, Harriettisi