Osaamme kaikki kuvitella tilanteen, jossa on kauhea kiire. Tämä maailma on siinä mielessä mennyt ihan hulluksi, että keskeneräisiä asioita tuntuu olevan valtavasti ja vauhti vain kiihtyy. En puhu vain työelämästä vaan muutenkin elämästä. Kiireen tuntu on liian paljon läsnä.
Kiireessä on kyse suhteesta aikaan. Ajanhallinta taas on utopia. Silti voi keskittyä siihen, miten suhtautuu aikaan ja niihin lukuisiin valintoihin, joita teemme päivittäin.
Ihmisen hyvinvoinnilla ja sillä, miten hän suhtautuu aikaan, on oleellinen yhteys. Tarvitsemme aikalisän. Lempeän pysähdyksen, jolla voimme pohtia niitä asioita, jotka tuottavat meille iloa. Lyhytkin pysähdys riittää siihen, että saa uusia ideoita. Juuri silloin, kun tuntuisi, ettei ole sekuntiakaan hukattavana kannattaa hengittää syvään ja keskittyä siihen, mitä on tekemässä. Muuten voi käydä niin, että tulee kiireellä pilanneeksi jotakin tärkeää.
Jos haluamme voida hyvin, on meillä pakko olla aikaa omaan hyvinvointiin panostamiseen. Yllättävän paljon se viekin aikaa, kun esimerkiksi suunnittelee mitä syö. Koko perheen ruokailujen ennakkosuunnittelu kuitenkin antaa aikaa arkeen tehdä jotakin muuta, vaikkapa leikkiä tai liikkua. Aamulla, kun palkitsen itseni aamulenkillä ennen työpäivää, olen antanut itselleni lahjan. Tuo lahja maksaa itsensä jo samana päivänä takaisin parempana jaksamisena.
Eräs ystäväni sanoi kerran: Niin kiire ei voi olla, että jos tukka palaa, niin sitä ei ehtisi sammuttaa. Totta. Kiire loppuu siihen, kun tukka palaa. Sama vaikutus on sillä, jos onnistuu repimään ripsentaivuttajalla silmäripsensä irti, kaikki yhtä aikaa. Nimimerkillä kokemusta on. Mutta kohta tulee uusi kiire, joka ei lopu.
Kiireen huonoin puoli on se, että se syö voimavaroja. Mikä sitten on se supervoima, joka antaa takuulapun jaksamisellesi ja joka itse asiassa kasvattaa voimavarojasi? Se on lepo. Kun lepäät riittävästi ja säännöllisesti tarpeeksi, saat lisää voimavaroja, sillä ne kasvavat levätessäsi.
Kiirettä pohtiessa ei pääse puusta pitkälle. Tulee mieleen yläasteen matematiikanopettajani lempilause: Viisas oppii vähästä, tyhmä ei opi koskaan. Siitä voi vapaasti valita rakonsa.
Rauhallista viikkoa sinulle!
–Harriet
