Kiire on ajalle tehtyä väkivaltaa

Luonnolla ei ole kiire. Lumi sulaa hitaasti. Kevät viipyy. Marjat kypsyvät pitkään. Kestää kauan, ennen kuin voimme todistaa kasvun ihmettä. Juuri nyt tuntuu siltä, että vie ikuisuuden odottaa puiden silmujen puhkeamista. Mutta kauanko on mennyt siihen, että Kemijoki teki itselleen uoman, mitä pitkin vesi voi virrata? Luonto muuttuu hitaasti. Heti mulle kaikki tänne! Elämme pikakulttuurissa. …

Hidas elämä

Voi, mitkä vappujuhlat meillä oli! Olen nauttinut viikonlopusta ystävien kanssa.  Kaikki meni hyvin siihen saakka, kunnes sain vatsapöpön oululaisesta ruokaravintolasta. Söimme pikkusiskon kanssa samat annokset ja molemmat sairastuimme. Muut, jotka söivät eri ruokaa, ovat kunnossa. Tuo pöpö vei voimat toden teolla. Mutta voin olosuhteisiin nähden hyvin. Elämä opettaa hiljaa kävelemään. Isä tuli hakemaan minua Oulusta …

Pääsiäisen salaisuus

Yritän ymmärtää pääsiäisen salaisuutta. Hiljaisella viikolla mietin, miten kaukana voikaan hiljaisuus olla elämästäni. Niin paljon erilaisia ääniä ja ärsykkeitä. Tälläkin viikolla olen käynyt kuulokkeet päässä lenkillä. Jos on tilanne, ettei ole mitään tekemistä, tulee hipellettyä sosiaalisen median uutisvirtaa. Kotona tulee formuloita televisiosta ja lapsi tekee Musically –videoita. Niin monta erilaista äänimaailmaa. Voi, miten kaipaan hiljaisuutta! …

Isälleni syntymäpäivänä 2017

Sinä kevään lapsi, aprillipäivän poika, täytit viikonloppuna 66 vuotta. Haluan onnitella sinua jokaisesta vuodesta! Sinä et halua syntymäpäivälahjaasi käärittynä paperiin. Et myöskään halua, että sinulle ostetaan mitään. Niinpä syntymäpäiväsi aamuna äänitin sinulle laulun. Se laulu oli lahja ja tämä kirjoitus on se paperi, johon lahjan käärin. Sydän täynnä kiitollisuutta Olen niin kiitollinen siitä, että olen …

Syyllisyys voi myrkyttää koko elämän

Becky kertoi tarinansa. Vai oliko se hänen vanhempiensa tarina? Beckyn nuoret vanhemmat olivat menettäneet jo kaksi lasta, sekä Beckyn isosiskon että -veljen. Nämä olivat kuolleet sairauksiin, toinen aivokalvontulehduksesta seuranneeseen aivovaurioon ja toinen tukehtumalla saatuaan ensin epilepsiakohtauksen. Beckyn ollessa 7-vuotias hän sai pikkusiskon, jonka nimi oli Beth. Bethillä oli epilepsia ja hän kävi erityiskoulua. Järkyttävä tragedia …

Hän on niin kuin minäkin

Olen saanut ihan muutama päivä sitten kuulla, että minulla on Rovaniemellä sukulainen. Hänen äitinsä on minun mummoni sisko, puolikas – mutta niitähän meillä ei lasketa. Kuka on puolikas, kuka kokonainen, ota siitäkin selvää. Enemmän ja vähemmän rikkinäisiä olemme kaikki. Hän on lahja minun elämääni. Silmät – sielun peili Katson häntä silmiin. Näen niissä omani. Ne …

Joululahjana ystävyys

Katson kiitollisena Joulun lasta. Olen saanut matkata odotuksen askelissa kohti suurta juhlaa ja sydämeni on täynnä kiitollisuutta. Koskaan aikaisemmin en ole selvinnyt Joulusta yhtä vähäisellä valmistautumisella. Jotenkin aiemmin on tuntunut siltä, että on pitänyt suorittaa monia asioita, ennen kuin Joulu on voinut tulla. Mutta Joulu tuli suorittamattakin. Joulu tuli jopa ilman joulusiivousta. Lahja ystävältä Olemme …

Iloa säkenöivä järjestys

Siivouksen elämänmullistava taika ilahdutti minua syksyllä ja innostuin projektista toden teolla. Menetelmän idea on siis käydä järjestelmällisesti läpi kaikki talon tavarat ja säilyttää vain ne, jotka tuottavat iloa. Ihan loppuun asti en kuitenkaan kaikissa alalajeissa päässyt, vaan homma jäi ”komono” -osastolla pikkuisen kesken. Valokuvat ja kirjeet, nuotit ja mapit on vielä läpi käymättä. Tämä järjestelytyö …

Isälleni isänpäivänä 2016

Muistatko, Isä kun viime vuonna näihin aikoihin kirjoitin sinulle juhlakirjoituksen 44. isänpäiväsi kunniaksi? Päätin kirjoitukseni lauseeseen: Mutta mistä olen eniten kiitollinen? Siitä, että olet aina uskonut minuun! En meinannut uskoa silmiäni, kun luin Jenni Pääskysaaren ja Mikko Kuustosen yhdessä kirjoittaman kirjan Isän tyttö, tytön isä. Siinä Mikko Kuustonen toteaa: ”Ehkäpä isän tärkein tehtävä on uskoa …

Downshiftausta ja leppoistamista

Olen pohtinut asioita, joiden toivoisin olevan toisin. Olen tarkastellut elämääni ja tullut siihen tulokseen, että haluaisin siihen enemmän aikaa ja rauhaa. Downshiftaaminen, leppostaminen, slow life – on niin monta tapaa puhua samasta ilmiöstä. Jollakin tavalla tiedostan itse arvostavani yhä enemmän pieniä asioita ja toteankin usein, miten vähemmän voi olla enemmän. Omassa lapsuudessani elin jatkuvasti tilanteessa, …