Poro – ainutlaatuinen osa Lapin luontoa

Poromiehen ammattiin ei valmistu yliopistosta. Poromieheksi tullaan elämällä porojen kanssa ja hoitamalla niitä. Annan jäkälää porolle, jonka nimi on Robin. Se ei anna minun silittää itseään mutta tulee lähelle rohkeasti. Pelkään sitä vain vähän. Minua kohtaan Robin on utelias, ajattelen sen pitävän minun kirkkaanpunaisesta huivistani. Mietin poromiehen ammattia. Työpäivää ei tehdä kello kaulassa, vaan työn …

Viimeinen ateria ja muita viimeisiä asioita

Äiti tämä on viimeinen ateria tässä talossa, Hilda sanoo. Hän levittää lusikalla voita paahtoleivälle, sillä kaikki veitset on jo pakattu. Juomme kaakaota kertakäyttökupeista ja teemme listaa siitä, mitä vielä pitäisi muistaa tehdä. Mieheni muistuttaa vesimittarin lukemisesta viimeisenä. Antaa vinkin, että vesimittarista pitäisi lähtiessä ottaa kuva. En muista koskaan katsoneeni vesimittaria, mutta tiedän suunnilleen, missä sen …

Muutto järkyttää elämänhallintaa

Minulle järjestyksen pito on kunnia-asia. Joskus väitän sitä geenivirheeksi. Äiti on opettanut minut siihen, ettei nukkumaan voi laittaa, jos ei ole paikat kunnossa. Huh, ei ihme, että olen muuton keskellä väsynyt. Joudun sietämään epäjärjestystä ja sitä, etteivät kaikki tavarat ole siellä, missä niiden kuuluisi olla. Muutto pakottaa minut sietämään epäjärjestystä. Se siis opettaa minulle uusia …

Oma koti kullan kallis

Tiedän paikan armahan, rauhallisen, ihanan… Leikkimökki oli tärkeä osa kotiamme! Koti. Siihen liittyy valtava määrä assosiaatioita ja mielikuvia. Koti on se paikka, jossa voit olla juuri se, mikä olet. Kodin pitäisi olla turvasatama, johon tullessa tietää, että siellä sielu lepää. Missä sinun kotisi on? Siellä, missä rakkaasi on, eikö? Kodin myyminen ei ole ihmisen elämässä …

Onnen neliapilaa etsimässä

Sain olla mukana Arctic Wellbeing – hyvinvointitapahtumassa Rovaniemellä 6.-7.10.2018. Minulla oli kokemus messukävijän roolista edelliseltä kerralta. Enpä olisi tuolloin uskonut, että seuraavalla kerralla saan juontaa koko tapahtuman! Elämä on ihmeellinen seikkailu. Minulle tapahtuman kohokohta oli Kaarina Määtän inspiroiva luento teemalla Onnen neliapila – miten menestyä työssä ja elämässä. Jos ihminen löytää tällaisen neliapilan, se voi …

Sisko, sä olet kyllä minun makuuni!

Tiedän ihmisiä, jotka niin kovasti ovat halunneet elämäänsä siskon. Minulla niitä on kaksi! Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin neljä – mutta kaksi heistä on elämässäni juuri nyt. Nämä kaksi ihmistä ovat kulkeneet kanssani kappaleen matkaa. Minä olen kulkenut heidän kanssaan koko heidän ikänsä. Vaihtanut heille molemmille vaippoja ja hoitanut heitä paljon, kun he olivat …

Improvisaatio – vastaisku tiukoille säännöille

Saksofonin pehmeä sointi. Juoksevia sävelkulkuja, jotka välillä menevät ikään kuin leikkisästi pakoon, mutta välillä tulevat ihan lähelle. Melodia viivähtää luonani, odottaa, että ajatukseni saa sen kiinni. Sävelet antavat ajatukselleni tilaa, saavat minut kuvittelemaan uskomattomia asioita. Ajatukseni lähtevät juoksemaan. En aio kertoa minne. Musiikki voi tuoda mieleen ihmeellisiä asioita. Mielen sopukoista saattaa nousta vaikka mitä. Kun …

Syksyn säveliä

Syksy saapui liian äkkiä. Puoli vuotta sitten hehkui toukokuu. Nyt se on kaukainen muisto. Rakastan ruskan värejä. Ilman niitä tulisin hulluksi tähän aikaan vuodesta. Olen saanut tilaisuuden viettää aikaa itsekseni ja ajatella. On ihmeellistä istua rauhassa tekemättä mitään, ottaa muistikirja käteen ja selailla sitä. Miettiä sitä, mitä pitäisi miettiä. On arvokasta odottaa, millainen ajatus ottaa …

Odotettu siunaus

Istuin kirkon penkissä. Ilo kupli sydänalasta asti. Olo oli kiitollinen ja onnellinen. Pian saisin polvistua alttarille ja saisin siunauksen, jota olin odottanut niin kauan. Minulle rakas esimieheni olisi siinä lähelläni, käsi pääni päällä siunaamassa minua. Vieressä työkaverini, samassa tilanteessa, kaikki olimme uudessa elämänvaiheessa. Olin varautunut nenäliinapinolla, sillä pelkäsin, että romahtaisin. Vain kaksi vuotta taaksepäin tunnelmat …

Kukista kaaos

Mitä kaikkia kiloja ihminen voi karistaa? Mikäli naistenlehtien otsikoita on uskominen, nyt on kesäkilojen karistamisen aika. Tai lomakilojen. Joulun jälkeen karistetaan joulukiloja, talven jälkeen kaamoskiloja. Oli miten oli, minä iloitsen siitä, ettei minun tämän kesän jäljiltä tarvitse karistaa kesäkiloja! Alku –matkan oivalluksiin kuuluu se, etten laihduta. Päinvastoin. Yritän päästä ikuisesta laihduttamisesta eroon ja olen katkaisemassa …