Koti

Viimeinen ateria ja muita viimeisiä asioita

Äiti tämä on viimeinen ateria tässä talossa, Hilda sanoo. Hän levittää lusikalla voita paahtoleivälle, sillä kaikki veitset on jo pakattu. Juomme kaakaota kertakäyttökupeista ja teemme listaa siitä, mitä vielä pitäisi muistaa tehdä. Mieheni muistuttaa vesimittarin lukemisesta viimeisenä. Antaa vinkin, että vesimittarista pitäisi lähtiessä ottaa kuva. En muista koskaan katsoneeni vesimittaria, mutta tiedän suunnilleen, missä sen pitäisi olla. Uskon, että tunnistaisin sen, mikäli löytäisin sen. Yritän muistaa vesimittari -asian. Kirjoitan siitä muistutuksen kalenteriini.

Vinkki 1 muuttajalle: Kun joku tarjoaa apuaan, ota sitä vastaan

Moni tarjosi apuaan, ehkä aavisti, että hommaa riittää. Mutta mitä sitä tyhjää, kun ei itsekään oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä, niin vielä nyt ohjeistaa muita. Siskot saivat tulla. He ymmärtäisivät minun sisäisen kaaokseni, kesken jäävät lauseet ja hermostumiseni. He eivät hämmästele, kun kävelen edestakaisin. Vien yhden tavaran mennessäni ja tuon toisen tullessani.

Nyt ei sitten kukaan rupia täällä vollottamaan, pikkusisko sanoi. Varmaan aavisti, että juuri nielaisin kyyneleen. Olin tehnyt listaa asioista, mitä vielä pitäisi tehdä. Listalta puuttui vaikka mitä! Miten ihmisen seinillä voikin olla niin paljon asioita. Kelloja, tauluja, kalentereita. Matot! Nekin pitäisi kääriä rullalle. Muuttaminen on ihanaa, toinen siskoistani huudahti. Se on niin puhdistavaa, hän jatkaa. Ja haikeaa, ajattelen. Pesen uunia viimeistä kertaa. Annan parhaat uuninpesuvinkkini siskoilleni. Jos jotakin olen heille opettanut, niin sen, miten uuni kannattaa pestä.

Vinkki 2: Vie turha, hyväkuntoinen tavara Konttiin

Laitoin talon pahvilaatikoihin noin kolmessa viikossa. Toki muu perhe oli viikonloppuisin auttamassa, mutta käytännössä kävin tavaroita läpi itsekseni. Sain varoituksen Facebookin kirppiksellä, en osannut käyttäytyä oikein. Osoitettahan ei kai saisi laittaa ilmoitukseen lainkaan, pitäisi vain vihjata, missä päin tavara on myytävänä. Mutta jos on kiire, niin ei ehdi lukea pitkää sääntöjen listaa. Säännöt olivat niin vaikeat sisäistää, että rikoin niitä vahingossa.

Myin meille turhia asioita pois Tori.fi:ssä. Niin toimiva ja kätevä systeemi, kerrassaan nerokas! Tavara liikkuu ja kauppoja tehdään.

Jos aiot antaa tavaraa pois Roskalavalla, siihen kannattaa varata aikaa. Roskalava on siis Facebookissa paikka, jonne voi antaa tavaraa eteenpäin, ilmaiseksi, ilman vastinetta. Vastalahjoja ei saa pyytää eikä odottaa. Mutta itse koin turhauttavana sen, kun tavaraa varataan, sen hakeminen saattaa jäädä odottamaan päiväkausiksi. Jotenkin ajattelisin, että ihminen, joka laittaa jotakin roskalavalle, haluaisi siitä eroon mahdollisimman pian. Tavaroista myös kysytään paljon yksityiskohtia, niistä pitäisi ottaa mittoja ja tietää materiaaleja jne. Ja kun tavaraa on paljon, myös kysymyksiä on paljon. Mutta omapahan oli valintani. Seuraavalla kerralla vien tavaraa Konttiin tai seurakunnan kirpputorille.

Vinkki 3: Käytä muuttofirmaa

Onneksi muuttopalvelu muuttaa tavarat Rovaniemeltä Ouluun. Muuttopalveluun kuuluu muuttomiehiä, jotka kantavat tavarat autoon, pyörittelevät kelmuja sohvien ja muiden huonekalujen ympärille ja huolehtivat, että kaikki sujuu hyvässä järjestyksessä. Vielä on vähän aikaa saada kaikki kuntoon seuraaville muuttajille.

Joku sanoi, ettei tunteita kannata tukahduttaa. Aina ei pystykään. Muu perhe lähti Ouluun. Oli jo pimeää. Minä jäin taas Rovaniemelle. Lapset halasivat minua kuin viimeistä kertaa. Näin tyttärieni silmistä, että heillä oli surullinen mieli. Niin minullakin oli, mutta esitin reipasta, kunnes he lähtivät. Sain ystäväni asunnon ensimmäiseksi viikoksi. Olen hänelle ikuisesti kiitollinen. Sen jälkeen on vielä seitsemän viikkoa Rovaniemellä, asuntoasiat ovat kunnossa, vaikka elämä kulkeekin matkalaukussa.

Haikeana katson kynttilän lepattavaa liekkiä. Ruumis on väsynyt, mutta mieli ei osaa rauhoittua. Olo on tyhjä ja surullinen. Sisko sanoisi, että häntä pystyyn vaikka hakaneulalla. 

P.S. Kuin kohtalon oikusta, pääsimme lauantaina mukaan ihaniin tupaantuliaisiin. Ystävät olivat löytäneet uuden kodin ja siellä oli ihanan siistiä ja kaikki tavarat paikoillaan. Oli ihana katkaista muuttohärdelli hetkeksi ja istua nauttimaan juhla-ateria ystävien kanssa. Todistettavasti muutosta voi selvitä. Ystävien tuella.

Kiitos, että sinäkin olet siinä.

Harriettisi

Facebooktwitterredditpinterestlinkedin

Saatat myös pitää...

2 kommentti

  1. Sari says:

    Jos meinaat ruveta seuraavaksi ammatiltaan uuninpesijäksi, niin täältä eka tilaus! 😘 Ihana kirjoitus Harriettemme. Itse tein vaikeimman muuttoni, Oulu-Roi, masennuslääkkeitä eka kertaa (ja viimeistä) kokeillessani. Olo oli sisältä tyhjä, kykenin toimimaan tehokkaasti (aikalailla yksin muuttoni hoisin, voi mikä siunaus siskot voi ollakaan), mutta silmäni itki tyhjiä kyyneleitä. Tunsin itseni niin hyvin. Tiesin että tässäkin lasten lelujen edessä itkisin silmäni päästä, tätäkin
    muistojen laatikkoa purkaessa, ei kyyneleiden määrää voisi käsittää. Uupuneena äitinä muutin ilman toista lasta, lapsi jäi isälle, tuska olisi ollut valtava, mutta lääkkeet turrutti kaiken. Niitä kyyneleitä itken nyt, 7 vuotta myöhemmin ammattilaiselle, kun haen KELA:n tukemaa traumaterapiaa. Jos minulla olisi ollut vahvoja siskoja, joiden olkaa vasten itkeä, jotka eivät luhistuisi kyyneleitteni edessä, olisiko tie ollut näin rankka? En tiedä. Onneksi oli ystävät, he kantoivat lyhtyä kädessä rinnallani, sinäkin, ja veivät läpi pimeyden. Lapsekin sain takaisin, kun uupumus hellitti. Kaikilla tarinoilla on onnellinen loppu, näin uskon. Sinunkin muuttosi päättyy ihanaan uuteen kotiin, uuden uunin äärelle. Lopulta jokainen pääsemme valoon. Ennen lopullista valoa, toivon valoa meille kaikille niin valossa kuin pimeydessä. Sitä jota heijastamme muille ja sitä jota meille heijastetaan. Onnea muutokseen!
    -S-

    1. says:

      Voi kiitos viestistäsi! Uunin pesu on inhokkikohtityöni, mutta silti teen sitä säännöllisesti. Rakastan puhtaita uuneja. Voi olin kanssasi muuttamassa silloin, kun muutit Ouluun. En muista silloin nähneeni kyyneleitäsi, mutta se muutto taisi olla erilainen. Mutta itkeä kannattaa aina, kun itkettää, siitä olen vakuuttunut. Eikä sitä aina voi estääkään. Onnea tähän muutokseen tarvitaankin, mutta kaikki menee juuri niin kuin on tarkoitettu. Meidän molempien kohdalla. Nähdään pian! -H-

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *