Mikä yksittäinen tekijä vaikuttaa siihen eniten, onnistumme vai epäonnistummeko?
Olipa kyse sitten yrittämisestä, kuntoilusta tai painonpudotuksesta, on tahdonvoima tärkeä ominaisuus tavoitteen saavuttamiseksi. Kohtaamme isompia ja pienempiä kiusauksia, joita vastustamme hyvällä tai huonolla menestyksellä. Tavoitteen määrittelemisen jälkeen täytyy tehdä sitkeästi työtä ja harjoitella, toistaa samaa asiaa yhä uudelleen ja uudelleen. Minun käsitykseni mukaan mikään ei ole niin vaikeaa kuin itsehillinnän kasvattaminen.
Tunnustus
Olen vaihteeksi taas siinä tilanteessa, että paino on noussut ja olo on sen vuoksi tukala ja väsynyt. Tämän asian tunnustaminen sattuu. Se harmittaa niin vietävästi. Ja vaikka kuinka haluaisin olla kehostani iloinen ja onnellinen, niin en ole.
Tunnistan, että kehoni ei enää palaudu rasituksesta samalla tavalla kuin nuorempana. Nukuttuani yhden yön huonosti ja vietettyäni muutaman päivän liikkumatta, olen kuin täryjyrän alle jäänyt. Jos siis haluan hyödyntää vielä piilevää tahdonvoimaani, minun tulee nukkua tarpeeksi.
Väsyneenä ja nälkäisenä on vaikea kasvattaa itsehillintää. Olisiko siis niin, että tasainen veren sokeri auttaisi kiusausten vastustamisessa? Mitäpä, jos katson menestystarinaa nimeltä AA, eikö se ole juurikin itsehillinnän parantamista ajatellen kehitetty työkalu? Oleellista on sosiaalinen tuki. Jäsenet saavat käydä siellä täysin nimettömänä, mitään rekisteritietoja ei kerättä. Ensin täytyy asettaa tavoite, kuten päivä kerrallaan. Ja sitten, kun tavoitteita saavutetaan, niistä kerrotaan muille. Toisten rohkaisu, kannustus ja tuki on ensiarvoisen tärkeää. Monet ovat onnistuneet tällä tavalla lopettamaan alkoholin juomisen, miksi samoja ideoita ei voisi hyödyntää jojo -laihduttajille?
Tutkimustulos
Eräässä tutkimuksessa (C.P. Herman & D. Mack) koehenkilöt saapuivat nälissään laboratorioon. Osa heistä oli dieetillä, osa ei. Tutkijat olivat valehdelleet, että he olivat kiinnostuneita siitä, miltä erilaiset pikkupurtavat maistuivat heidän mielestään.
Toisille annettiin ennen koetilanteen aloittamista pieni maitopirtelö ja toisille kaksi valtavaa pirtelöä. Kolmas ryhmä ei saanut mitään. Tutkimukseen osallistuvat tietävät, että heitä tarkkaillaan. Tilassa oli useita kulhoja täynnä keksejä ja pikkuleipiä, sekä arviointilomake. Henkilöt saivat syödä jokaisesta kulhosta niin paljon kuin halusivat.
Ne, jotka eivät olleet dieetillä, ja olivat syöneet kaksi suurta pirtelöä, näykkivät keksejä ja täyttivät lomakkeensa nopeasti. Pienen pirtelön syöneet söivät enemmän keksejä. Nälkäiset pistelivät poskeensa lähes kaikki käsiinsä saaneet keksit.
Entä ne, jotka olivat dieetillä? Suurimman pirtelön syöneet söivät enemmän pikkuleipiä kuin ne, jotka eivät olleet syöneet mitään tuntikausiin! Laihduttajilla oli ollut mielessä joku tietty kalorimäärä päivää kohti ja kun he odottamattomasta syystä ylittivät sen, he katsoivat, että dieetti oli joka tapauksessa siltä päivältä ohi. Se päivä oli siis joka tapauksessa dieetin osalta epäonnistunut eli he ajattelivat, että aivan sama. Huomenna on sitten uusi päivä, jolloin voin aloittaa puhtaalta pöydältä. Kuulostaako tutulta?
Taistelusuunnitelma
Missä oli tahdonvoima? Kun yritän pudottaa painoa, tarvitsen tahdonvoimaa ollakseni syömättä. Mutta että saan tahdonvoimaa, minun täytyy syödä. Täytyy tehdä taistelusuunnitelma. Siihen ei liity houkutukset, kuten pikkuleipäkulhot. Valmistaudun siihen, että minulla on jotakin, millä pitää veren sokeri tasaisena, kun mielihalu iskee.
Tällainen julkinen tunnustus auttaa minua aina. Sitoudun ammattilaisen ohjaukseen ja katson, mihin se tie vie. Nyt olen oppinut jo sen, että tämä on vielä helppoa – mutta miten pitää pudotetut kilot poissa – siinä mitataan todellinen tahdonvoima. Kuka lähtee mukaan kadonneen tahdonvoiman metsästykseen?
Roy F. Baymeister & John Tierney 2012: Tahdonvoima – ihmisen suurin vahvuus