Ei voi olla totta! Siinä täytyy olla joku virhe! Että minä olisin jo 46-vuotias! Kaksikymppisten mielestä tämän ikäiset ovat ikäloppuja. Olen kehittynyt tällaiseksi, kuin olen. Oppinut vaikka mitä ja opin lisää joka päivä! Olenko jotenkin parantunut? En tarkoita siis sairaudesta parantumista, vaan parantumista, jota tapahtuu, kun asiat kääntyvät parempaan suuntaan. Niin kuin viinikin parantuu vanhetessaan. …
Sadutusta ja säveliä
Olen tutustunut uuteen ihmiseen. Hänen nimensä on Helena Leminen. Hän on yhteisötaiteilija, pedagogi ja klovni ja hän asuu tällä hetkellä Saarenkodissa. Palvelutalossa siis, yhdessä ikäihmisten kanssa. Helena Leminen muutti kuudeksi viikoksi asumaan Saarenkylän vanhustenkotiyhdistyksen ylläpitämään Palvelutalo Saarenkotiin, kun Lapin Taiteilijaseura palkkasi hänet hoitolaitosresidenssiin. Rahoitus on peräisin Suomen Kulttuurirahastolta, joka myönsi Lapin Taiteilijaseuralle 30 000 euron avustuksen. …
Iloa ikä kaikki
Minua harmittaa, etten itse tullut jutelleeksi vanhempieni, puhumattakaan isovanhempieni kanssa tarpeeksi heidän elämästään. Niin monta kysymystä jäi kysymättä. Kyllä muisteleminen on tärkeää, pitäisi enemmän vielä järjestää tällaista. (Timo Urponen 14.5.2016) Ylisukupolvisuus on tullut minulle tärkeäksi arvoksi, jota haluan vaalia. Huomaan jatkuvasti ajautuvani tilanteisiin, joissa se tuo uusia näkökulmia elämääni. Tärkeä kolmen sukupolven kohtaaminen tapahtui Tyttöjen …
Pieni pysähdys joulumietteisiin
Neljäskymmeneskolmas jouluni Olen elänyt monenlaisia jouluja. Olen levännyt ja tehnyt työtä, olen iloinnut ja ollut surullinen, olen saanut paljon tai vähän ja olen viettänyt joulua isossa tai pienessä porukassa. Millaisia jouluja on vielä edessäpäin? Kuinka monta? Olisi aika löytää joulun todellinen merkitys. Mikä on tärkeintä joulussa? Hukkaammeko minuutemme toisten toiveisiin? Rakastetuksi tuleminen synnyttää vastarakkautta. Sitä …