Juhlakirjoitus 44. isänpäivän kunniaksi. ”Sinä olet isin pieni lintu”, sanoit ja otit minut syliin. Sinä puristit minua niin, että tunsin sinunkin pakahtuvan. Sinun ruskeat silmäsi lauloivat minulle satua ja katsoivat minua lempeästi. Sinun suuret kätesi kääriytyivät ympärilleni ja silittivät minua. Isin pieni lintu, se minä olin. Mietin lapsuuteni maisemaa ja kotia ja pohdin, missä minulla …
Totta vai tarua?
Onko taru totuuden vastapari, vai onko se sittenkin valhe? Meidät on opetettu pienestä asti puhumaan totta. Ihan pieni lapsi ei osaakaan valehdella, hän on umpirehellinen. Hän oppii käyttäytymistä mallista, seuraamalla muiden esimerkkiä. Vielä eskari -ikäisen silmistä näkee, kun hän valehtelee. Hänen koko olemuksensa ja kehon kielensä viestii, jos hän ei puhu totta. Ennemmin tai myöhemmin …
Minä uskon!
Aika usein nykyään keskustelen ihmisten kanssa siitä, mitä usko tarkoittaa. Ihmiset haluavat kuulla, uskonko minä Jumalaan. Yhä useammat ympärilläni tietävät, että uskon. Jos minun pitäisi määritellä itseäni viidellä adjektiivilla, niin sana ”uskovainen” ei välttämättä pääsisi viiden minua eniten kuvaavan sanan joukkoon. Minua ärsyttää se leima, mikä tuolla sanalla on. Paheksumatta uskovaisia sen kummemmin ajattelen näin. Mutta kristitty, sitä minä …
Kasvatusfilosofiani
Koen olevani ammattikasvattaja. Sen lisäksi olen myös äiti. Se, että saan olla äiti, on minulle maailman kunnianarvoisin titteli. Mikään muu yksittäinen asia ei ole vaikuttanut minuun niin paljon, kuin äitiys. Siinä näen omat kipupisteeni ja siinä koen parhaimmat onnistumiseni. Siksi ja siihen liittyen haluan kertoa kasvatusfilosofiastani. Lapsuudessa skaalautuvin muutos Olen aina ollut kiinnostunut lapsesta. Lapsessa …
Hiljaa arvojen äärellä
Jos olen mennyt itseltäni hukkaan, on hyvä hiljentyä. Astua hiljaisuuteen, ehkä rukoukseenkin. Liitämme hiljaisuuteen myös levon ja rauhan. Muistammeko pysähtyä välillä? Miettiä sitä, mikä on tärkeää. Tuijottaa tulta tai kuunnella tuulta.