Lumityöt ovat aivojen mannaa

Tiedätkö, mikä on yhtä aikaa ihanaa ja kamalaa? Se, että sataa paljon lunta ja saa tehdä lumitöitä. On ihan eri asia saada tehdä lumitöitä, kun joutua lumitöihin. Tänään olen iloinen lumitöistä, sillä minulla oli myös niihin kunnolla aikaa. Lumityöt ovat mitä parasta vapaapäivän kuntoilua. Minun silmiäni myös hivelee se, jos lumityöt on tehty tarkasti. Olen pienestä saakka saanut mallin siitä, että pihan täytyy olla niin ”kuin vatupassilla vedetty”. Me kapiaisten kakarat olemme tottuneet sellaiseen.

Meidän pihamme on mallia sisäpiha. Siihen pääsee ajamaan vain yhtä melko kapeaa reittiä ja halutessaan pihalta pois, täytyy kääntää auto. Auto on toki katoksessa suojassa, mutta jos toinen auto tulee pihaan, sillekin tulee olla tilaa kääntyä. Piha on aika työläs lumitöiden suhteen, sillä meillä ei oikein ole paikkaa, mihin lunta laittaa. En silti valita. Aina se paikka lumelle on löytynyt.

Nyt kun lunta sitten on satanut sen verran, että riittää, jäin pohtimaan omaa asennettani tähän mainioon arjen kuntoilumuotoon. Voisin olla kauhuissani ja ajatella, että ”ihan järkyttävä määrä lunta, kestää ikuisuuden tehdä lumityöt!” Tai sitten voin ajatella, että ”minun ei tarvitsekaan mennä nyt lenkille, vaan voin kaikessa rauhassa tehdä kunnon treenin pihalla lumitöiden parissa. Taidankin laittaa äänikirjan korville ja saunan päälle, niin voin urakan jälkeen ottaa kunnon löylyt”.

Lapiollinen kerrallaan

Kannattaako siis ajatella, miten paljon on työtä edessä ennen, kuin piha on kolattu? Mieluummin voi siirtää lunta kolallisen kerrallaan ja miettiä, että tästä heitän ensin yhden lapiollisen ja sitten toisen. Keskityn tekemään liikkeen oikein niin, ettei satu selkään. Kun vielä kuuntelen äänikirjaa, niin vähän niin kuin vahingossa tulen tehneeksi samalla pihatöitä.

Otan ilon irti pitkästä treenistä. Keskityn siihen, että työntäessäni lunta kolalla, koko vartaloni tekee työtä. Käytän jalkojen ja keskivartalon lihasvoimaa. Voin välillä kuunnella musiikkia ja unelmoida. Unelmoida mistä? Mistä vaan! Siitä, että miten hyvää liikunta minulle tekee. Siitä, miten ihanaa on vain viettää vapaapäivää ja nauttia laatuaikaa oman puolison kanssa yhdessä lumitöitä tehden. Toinen kolaa ja toinen heittää lapiolla lunta kinoksen päälle. Ja sitten vaihdetaan. Palkinto, eli siisti, lumeton piha tulee ihan vahingossa kuntoilun ja ulkoilun sivutuotteena.

Tätä ajatusta voi tietysti soveltaa mihin tahansa suureen urakkaan vaikkapa työelämässä. Työelämän lapiotöitä kannattaa pilkkoa se pienempiin osiin ja nauttia jokaisesta lapiollisesta, jonka saa heitettyä pois pihalta.

Ensin yksi lapiollinen, sitten toinen.

Harriet U

Aivot nauttivat siitä, että olet ulkona ja liikut. Et tuijota ruutuja tai könötä kummallisessa asennossa, vaan saat siirtää lunta paikasta toiseen ja nauttia kaikista geometrisistä muodoista, suorista viivoista ja symmetrisistä lumikasoista. Kaiken kukkuraksi sama saattaa olla edessä huomenna! Tämähän kuulostaa ihan hölmöläisen sadulta.

Hauskoja lumityöurakoita!

-Harriet