Arki on yhtä kuin elämämme. Aamusta iltaan. Päivästä päivään. Kaikilla meillä on oma arkemme. Ja usko tai älä, jokaisen olisi hyvä päästä välillä omasta arjestaan pois. Kokea hetki pyhää. Käymällä sen ulkopuolella, mikä on tuttua ja turvallista, saa perspektiiviä siihen, missä on. Mikä voisi olla parempi arjen pakopaikka, kun päästä kuuntelemaan tarinoita toisten arjesta? Helmitarinoita ovat tarinat ihailemiemme ihmisten arjesta.
Mitä tapahtuu, kun joku osaa sanoittaa juuri niitä pelkoja, mitä itsellä on? Mitä tapahtuu, kun voimme samaistua siihen, mitä toinen on kokenut? Mitä tapahtuu, kun liikutumme tai tarina muuten puhuttelee meitä? Ainakin ymmärryksemme lisääntyy. Opimme uutta. Saamme väriä omaan arkeemme. Tämän on meille voimallisella tavalla osoittanut uusi Vain elämää -kausi, erityisesti sen Mikael Gabrielin jakso.
”Joskus pienenä mä uskoin maahisiin ja haltioihin
ja ihmeisiin ja enkeleihin,
jotka jeesaa yli synkänkin virran.
Myöhemmin mä tajusin,
ett ne kaikki oliki vaan satujen varjoja,
unia ja toiveita,
ett olis jotain vielä elämääkin suurempaa.
Mut kun mä olin kuilun partaalla ja
huusin apuun koko taivasta, sieltä ei vastattu koskaan –
se tuuttas varattua aina vaan,
enkä mä tiedä ehdinkö mä enää venaamaan.
Mutta elämä kyllä kantaa maaliin.”
Mikael Gabriel
Mikael kertoo huutaneensa apuun koko taivasta! Tekstin kirjoittamisen hetkellä tilanne oli se, että taivaasta ei vastattu koskaan. Onko taivas nyt vastannut Mikaelille? Hän saa elää unelmaansa ja olla monelle esikuvana.
Hän oli minulle täysin tuntematon, vain yhden laulun kertosäkeen tunsin ennen Vain elämää -sarjaa. Mutta nyt haluaisin kuulla lisää. Miten puhuttelevia tekstejä! Itselleni tekstit puhuvat eniten johdatuksesta ja juuri siitä, mikä merkitys voi olla ihmisen kärsimyksellä.
On hyvin koskettavaa nähdä, mikä voima piilee ihmisten välisessä yhteydessä. Kun kuulee tarinoita tekstien takaa, pääsee kappaleiden kautta aivan uudelle ulottuvuudelle omien kipujen kanssa. Omien tuskien kanssa, oman isän ikävän tai äidin kaipuun kanssa. Tarinoiden kautta pääsemme itsekin rakastumaan uudelleen elämään ja ihmisiin. Kokemaan tunteita, joita ei muistanut olemassa olevankaan.
Mikä on elämän tarkoitus? Elämän tarkoitus on oppiminen. Se on tärkeää kaikessa siinä, mitä elämässä tapahtuu. Jos emme opi, emme säily hengissä. Kysyin kuusivuotiaalta tyttäreltäni, että mikä hänen mielestään on elämän tarkoitus. Hän sanoi, että varmaan se on syntyminen. Muuten ei ole elämää. Aika viisasta.
<3
Upea teksti jälleen, kiitos sanoistas, Elämän tarkoitus: elää !
Kiitos <3 t. Harriet
Onkohan tuo lainaus ”Joskus pienenä mä uskoin (…) elämä kyllä kantaa maaliin”
Mikael Gabrielin ? Ainakaan alkuperäisessä Vastatuuleen-kappaleessa ei noita sanoja ole.
Juuri näin. Kyseinen formaattihan mahdollistaa sen, että artisti voi muokata kappaletta. Oli aika upea versio myös Hectorin Lumi teki enkelin eteiseen -kappaleesta, johon Mikael Gabriel sanoitti kokonaan uusia osia. t. Harriet